Nuorista vain 27 prosenttia kertoo osallistuvansa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon tai muuhun toimintaan.
Uutissuomalaisen mukaan lähes puolet eli 46 prosenttia 15–29-vuotiaista mainitsee esteeksi, ettei halua olla julkisesti esillä tai muiden arvosteltavana. Nuorista naisista näin kokee 51 prosenttia ja miehistä 37 prosenttia.
Kyselyn toteuttaneen Ajatuspaja Alkion tutkimuskoordinaattori Pauliina Maukonen pitää tulosta demokratian kannalta huolestuttavana.
– Onko meillä oikeasti varaa pudottaa näin isoa osaa tulevaisuuden päättäjistä tässä vaiheessa pois yhteiskunnallisesta päätöksenteosta, Maukonen kysyy.
Passiivisista nuorista 37 prosenttia pitää yhteiskunnallisia asioita liian monimutkaisina tai vaikeina. Joka kolmas ei ole löytänyt itselleen mieluista tapaa osallistua.
Yhteiskunnallisessa toiminnassa mukana olevia motivoi halu edistää tärkeinä pitämiään arvoja ja vaikuttaa koko maan asioihin. 55 prosenttia vastaajista arvioi, että poliitikot ja puolueet voivat saada yhteiskuntaa parantavia muutoksia aikaan. Yli puolet piti vaaleissa äänestämistä mieluisena tapana vaikuttaa.
Suosittuja vaikutuskeinoja olivat myös nettiadressin tai kansalaisaloitteen allekirjoittaminen (45 prosenttia) ja kyselyihin vastaaminen (43 prosenttia).
Kyselyyn vastasi elo–syyskuussa yhteensä 1 028 15–29-vuotiasta mannersuomalaista. Ajatuspaja Alkio toimii osana Maaseudun Sivistysliittoa, joka on keskustan lähiyhteisö.