Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama ohjausryhmä on esittänyt, että maahanmuuttajien ei enää tarvitsisi läpäistä yleistä kielikoetta päästäkseen ammatillisiin opintoihin.
Jyväskylän ammattiopiston koulutuspäällikkö Auli Mäkinen pitää hyvänä, että maahanmuuttajien siirtymistä eteenpäin sujuvoitetaan.
– Mutta pelkään, että ilman kielitaitoa ammatilliseen koulutukseen siirtyminen ei ole kyseisen ihmisen kannalta ollenkaan sujuva siirtymä, Uutissuomalaiselle.
Mäkinen vastaa ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavasta Valma-koulutuksesta ja aikuisten perusopetuksesta Oksasta.
– Jos maahanmuuttajalla ei ole kielitaitoa ja hänet ohjataan ammatilliseen koulutukseen, tukitoimien pitäisi olla todella massiiviset, koska kieli on opiskelun väline. Mutta varsinkin tilanteessa, jossa valtakunnallisesti leikataan ammatillisesta koulutuksesta valtavat määrät, sellaisiin tukitoimiin ei ole mitään mahdollisuuksia, hän sanoo.
Koulutuskeskus Salpauksen rehtori Päivi Saarelainen toteaa, että asialla on kaksi puolta.
– Varmasti vähempikin kielitaitovaatimus riittäisi kuin nyt on tutkinnon perusteissa. Mutta toki ainakin auttavasti pitää osata kommunikoida, hän sanoo.
Samoilla linjoilla on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän opettaja Sari Härkönen, joka työskentelee Valma-koulutuksessa.
– Jos valituksi tulee sellainen, jolla onkin nollakielitaso, siinä menee kaikilla sormi suuhun.
Vaadittu kielitaidon taso on monen opettajan mielestä ollut turhankin tiukka. Sen onkin saavuttanut kotoutumiskoulutuksen päättävistä vain noin joka neljäs.
Kielikoetta tuskin lakkautettaisiin täysin, arvioi ohjausryhmän sihteeri, ylitarkastaja Kaisu Piiroinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Testi voisi seuloa opiskelijoista ne, jotka tarvitsevat erityistukea.
