Ison-Britannian julkisen terveydenhuollon palvelu NHS on käyttänyt diagnoosimetodina lääkäreille esitettyä ”yllätyskysymystä”.
Metodi on lehden mukaan tarkoittanut, että potilaiden on ennenaikaisesti siirretty saattohoitoon. Vastaavasti osa saattohoitoa tarvitsevista on joutunut odottamaan oikeaan hoitoon pääsemistä kauemmin.
Vääränlaiset arviot potilaan tilasta johtuvat NHS:n käytössä olleesta niin sanotusta ”yllätyskysymyksestä”, jossa lääkäriltä kysytään, ”olisiko hän yllättynyt, jos potilas kuolisi seuraavien kuukausien, viikkojen, päivien aikana”. Kysymystä on käytetty osana diagnostisia kriteerejä potilaan hoidon määräämisessä.
University College Londonin tekemän analyysin mukaan yli puolet potilaista, joiden oli ennustettu kuolevan tietyn ajan sisään, elivät odotettua pidempään.
Yllätyskysymyksen metodologiaan on viitattu Ison-Britannian hyvän terveyden ja hoidon suosituksia antavan viraston (National Institute for Health and Care Excellence) ohjeistuksessa. Organisaatio on pyrkinyt kuitenkin ottamaan etäisyyttä tähän suositukseen.
– Selviytymisennusteiden jäykkä soveltaminen ei ole täsmällinen kliininen työkalu ja valitettavasti se huolettaa ihmisiä enemmän kuin pitäisi, kuolemansairaista ihmisistä ja heidän sukulaisistaan huolehtivan hyväntekeväisyysjärjestön, Marie Curien lääketieteellinen johtaja, tohtori Bill Noble sanoi The Telegraphille.
Noblen mukaan ihmisten kuoleman ennustaminen on kuin säätä ennustaisi.
– Täsmällisen ennusteen laatiminen kuolemaan johtavan sairauden kohdalla voi olla erittäin vaikeaa lääkäreille, jopa sellaisten ihmisten, jotka ovat sairauden kehittyneissä vaiheissa, Noble sanoi.