– Uskooko joku, että tämä supistuminen voidaan korvata syömällä ja juomalla enemmän. Siitäkö kasvu lähtee liikkeelle? Vai hoituuko se kansalaispalkalla? Vai onko vielä joku hullumpi idea esittämättä? Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén kysyy blogissaan.
Hän pohdiskelee, mitä tarkoittaa usein kuultu fraasi, että jostakin kohteesta ”ei saa leikata”.
Jotkut turvautuvat fraasia oikeuttaessaan Virénin mukaan samanlaisiin salaliittoteorioihin kuin kommunistit aikoinaan: ”pääomapiirien sadat miljardit ovat piilossa jossain paratiiseissa”.
– Puheet pääomapiirien kansalta piilottamista sadoista miljardeista tuovat mieleen Josef Stalinin selitykset 1930-alun maatalouden kollektivisoinnin aikaansaamalle nälänhädälle: syy ei suinkaan ollut kollektivisoinnissa vaan kulakkien piilottamassa viljassa ja myrkyttämissä lehmissä ja hevosissa, Virén kirjoittaa.
Virén toteaa, että rahaa ei kuitenkaan ole rajattomasti, vaan julkisella sektorillakin on budjettirajoitteensa. Jos yhdeltä ei leikata, silloin leikataan naapurilta, ja jos ei nyt leikata, leikataan lapsilta. Toiset vetoavat silloin siihen, että leikataan rikkailta.
– Mutta jos tulot tasataan, niin miksi kukaan tekisi enää töitä? Saadakseen valtion ansiomerkin, ei kai nyt sentään. Korkein marginaalivero on 58 % ja se päälle tulee vielä keskimäärin 30 prosenttia kulutusveroja – ketä enää kiinnostaa rehkiä työelämässä? Virén kysyy.
Pääomatulojen saajat pääsevät vähemmällä, mutta pääomalla taas on taipumus hakeutua sinne, mistä saa parhaan tuoton.
– Paradoksaalista on se, että ne jotka kiivaimmin paheksuvat pääoman liikkeitä maasta toiseen, ovat kaikkien innokkaimpia avaamaan rajoja maahanmuutolle, Virén toteaa.
Virén kiinnittää blogissaan huomiota siihen, että heikon yrittäjyyden ja investointien kanssa on kulkenut käsi kädessä heikko säästämisaste. Siinä missä köyhällä 1950-luvulla suomalaisten kotitalouksien säästämisaste oli yli 10 prosenttia, se on viime vuosina ollut nollan tuntumassa ja viime vuonna jopa negatiivinen.
Sen sijaan kulutusmenojen osuus oli Suomessa viime vuonna bruttokansantuotteesta 80 prosenttia.
– Kaiken järjen mukaan kasvun moottoreina Suomen kaltaisessa avoimessa taloudessa ovat vienti ja investoinnit, mutta niille jää aika vähän tilaa jos kaikki tulot menevät kulutukseen, Virén huomauttaa.