Kansanedustaja Heikki Vestman (kok.) puhui eduskunnassa budjetin lähetekeskustelussa.
– Suomessa on vallassa uusvasemmistolainen talouspolitiikka, jossa otetaan velkaa, lisää velkaa ja senkin päälle vielä velkaa. Hallituksen mainostama aktiivinen finanssipolitiikka tarkoittaa aktiivista velanottoa suhdanteesta riippumatta, Heikki Vestman totesi.
Suomi velkaantuu hänen mukaansa ensi vuonna 7 000 miljoonaa euroa, vaikka ennusteiden mukaan olemme talouskasvun aallonharjalla ja porvarihallituksen viimeisestä vuodesta (2019) velanotto on kasvanut ”karmaisevat” 300 prosenttia.
– Valtion menot ovat kasvaneet Rinteen—Marinin hallituksen aikana 17 prosenttia. Uskooko joku, että 9 200 miljoonan euron menolisäys johtuu vain koronakriisistä? Ei, se johtuu holtittomuudesta.
– Veronmaksajan lompakkoa hallitus ei kuitenkaan ole elvyttänyt. Hallitus ei ole koko kautensa aikana helpottanut yrittäjän tai palkansaajan verotaakkaa. Veronkevennysten sijaan palkansaajan verotaakan on annettu kasvaa sova-maksukorotusten myötä. Osittainen kompensointi työntekijän maksujen korotuksiin julistettiin täällä veronkevennykseksi, vaikka todellisuudessa palkansaajan veronmaksutaakka vain kasvoi, Vestman sanoi.
Hänen mukaansa julkisen sektorin paisuttaminen on vasemmistohallituksen ideologinen valinta.
– Se ottaa päätösvaltaa pois ihmisiltä omiin käsiinsä, velka kun tarkoittaa tulevia veronkorotuksia. Hallitus olisi voinut ja sen tulisi valita toisin. Verotusta keventämällä ihmisten tulee antaa laajemmin päättää siitä, miten omia rahojaan haluavat käyttää. Työn verotusta voi ja pitää keventää Suomessa myös nousukaudella, jotta hyvä talouskehitys saadaan jatkumaan, korkea verotus kun on Suomen rakenteellinen, ei suhdanneongelma, kokoomusedustaja totesi.
– Hallitus olisi voinut valita, kuten Ruotsissa, jossa on ymmärretty työn kannusteiden tärkeys. Siellä keskituloisen verotus on ollut jo valmiiksi yli 2 000 euroa vuodessa kevyempää kuin Suomessa. Lisäksi demarihallitus sitoutui vuosi sitten keventämään keskituloisen verotusta noin 300 eurolla vuodessa vaalikauden aikana. Ruotsin demarihallitus myös poisti hyvätuloisten epäsolidaarisuusveron, värnskattin, koska verotuotot eivät veronkevennyksen vuoksi laske.
– Nämä veronkevennykset tehtiin muuten Ruotsin hallituksen tukipuolueiden, keskustapuolueen ja liberaalipuolueen, vaatimuksista. Hyvä Ruotsin kepu! Miksi Suomessa veronkevennykset eivät etene keskustaministerien juhlapuheita pidemmälle?
Vestmanin mukaan Suomea riivaava rakenteellinen ongelma on, että työttömyys- ja sosiaaliturva eivät kannusta työhön.
– Kannustinloukut latistavat ja passivoivat. Työmarkkinat eivät myöskään riittävästi jousta. Työkykyiset on kannustettava ja patistettava pois kortistosta työpaikoille, joissa he voivat toteuttaa itseään ja saavat ansaitsemaansa osallisuutta ja merkityksen tunnetta.
– Työ tekijäänsä kiittää. Työttömyys- ja sosiaaliturvan kannusteiden korjaaminen sekä paikallisen sopimisen lisääminen ovat välttämättömiä ja niitä uudistuksia, joita kokoomus on koko kauden esittänyt.