Sen jälkeen, kun Suomi sai huipputulokset vuonna 2000 järjestetyssä ensimmäisessä Pisa-tutkimuksessa, Suomea on hehkutettu maailmalla koulutuksen mallimaana. Monet kasvatusalan ammattilaiset ja poliitikot ovat halunneet ottaa esimerkkiä siitä, mitä Suomessa on tehty.
Suomen Pisa-tulokset ovat kuitenkin olleet laskusuunnassa. Tästä huomauttaa yhdysvaltalainen Big Think -sivusto. Sen mukaan Suomen hehku on hävinnyt monien asiantuntijoiden silmistä, vaikka Suomi edelleen on ollut vertailujen kärkipaikoilla.
”’Koulutusturistit’ ovat katsoneet Suomea mallimaana näkemättä ongelmia, joiden kanssa Suomen kouluissa painiskellaan”, sivustolla todetaan.
Koulutuksen uudistamiseen keskittyvän Center for the Study of Market Reformin tutkimusjohtaja Gabriel Heller Shalgrenin mielestä Suomen koulutusjärjestelmän ihailtujen piirteiden erinomaisuus ovat oikeastaan vain väitteitä ilman todisteita. Hän arvostelee Suomen siirtymistä 90-luvulla pois opettajakeskeisestä koulujärjestelmästä.
Opettajat ovat hänen mukaansa olleet suomalaisen yhteiskunnan rakennuksessa merkittävässä roolissa.
− Oikeastaan suurin opetus on, että auktoriteettien merkityksen vähentäminen kouluissa on vaarallista. Suomi on yksi todiste siitä, että oppilaskeskeinen opetustapa ja vähemmän strukturoitu kouluympäristö ovat vahingollisia kognitiiviselle kehittymiselle, Shalgren toteaa.
Eroavaisuudet tyttöjen ja poikien tuloksissa
Suomen koulujärjestelmässä on kansainvälisesti puutteena huomattu myös sen tasa-arvo-ongelmat. Suomi tunnetaan tasa-arvon maana, mutta oppimistuloksissa tyttöjen ja poikien välillä on rajuja eroja. Lukutaidon erot poikien ja tyttöjen välillä ovat Suomessa kaksi kertaa suuremmat kuin Yhdysvalloissa.
Matematiikka ja luonnontieteet ovat OECD-maissa olleet perinteisesti poikien vahvuusaluetta, mutta Suomessa tytöt ovat alkaneet nousta niissäkin poikien ohi. Naiset myös kouluttautuvat Suomessa selvästi miehiä korkeammalle.
Singapore, Kiina ja Japani pärjäävät koulutusvertailuissa, ja mukaan pärjääjiin on noussut esimerkiksi Taiwan. Itä-Aasian maiden onkin ajateltu olevan uusia esimerkkejä, joista Suomenkin järjestelmään olisi syytä ottaa mallia.
Suomen järjestelmässä on kuitenkin nähty paljon hyvää verrattuna itäaasialaisiin systeemeihin. Itä-Aasian järjestelmässä opiskelu perustuu Suomea vahvemmin testaamiseen ja asioiden muistamiseen, minkä on katsottu antavan rajatusti tilaa ongelmanratkaisukyvyn ja luovan ajattelun kehittymiselle.
Tyttöjen menestys ei myöskään ole vain Suomen piirre, vaan tytöt pärjäävät kouluissa poikia paremmin kaikkialla maailmassa.
OECD:n koulutusjohtaja Andreas Schleicher on pitänyt Suomen vertailutulosten laskua vaatimattomana.