Yhdysvallat on lisännyt talouspakotteiden käyttöä ennätystahtiin, mutta monet sen vastustajista ovat samalla oppineet kiertämään niitä entistä tehokkaammin, kertoo The Wall Street Journal.
Erityisesti Iran, Venäjä ja Pohjois-Korea ovat rakentaneet verkostoja, joiden avulla ne pystyvät jatkamaan kaupankäyntiä ja hankkimaan tuloja pakotteista huolimatta. Tämä on heikentänyt Washingtonin mahdollisuuksia painostaa vastustajiaan taloudellisin keinoin.
Yhdysvallat on määrännyt Iranille yli tuhat uutta pakotetta viimeisten 18 kuukauden aikana osana painostuskampanjaansa. Pakotteet ovat rasittaneet maan taloutta, mutta Iran on jatkanut öljynvientiin perustuvaa tulonhankintaa erityisesti Kiinan kautta. Maa ansaitsi öljymyynnillä arviolta 43 miljardia dollaria vuonna 2024.
Pakotteiden käyttö on kasvanut voimakkaasti myös laajemmin. Yhdysvaltain valtiovarainministeriön mukaan uusia pakotteita asetettiin vuonna 2017 noin 880, kun vuonna 2024 niitä määrättiin jo yli 3 000.
Iran ei ole ainoa maa, joka on onnistunut lieventämään pakotteiden vaikutuksia. Pohjois-Korean arvioidaan saaneen viime vuosina yli kuusi miljardia dollaria kryptovaluuttavarkauksista.
Venäjän talous on kärsinyt Ukrainan sodan vuoksi asetetuista pakotteista, mutta maa on löytänyt niiden kiertämiseksi vaihtoehtoisia kauppareittejä.
Tavaraa kulkee Venäjälle muun muassa Armenian, Azerbaidžanin ja Kazakstanin kautta. Reittejä pitkin maahan on toimitettu sekä sotateollisuuden tarvitsemia tuotteita että länsimaisia kulutustavaroita.
Pakotteiden kiertämisessä keskeisessä asemassa ovat peiteyhtiöt, välikädet ja vaihtoehtoiset maksujärjestelmät. Iranin, Venäjän ja Pohjois-Korean kerrotaan hyödyntävän erityisesti Kiinassa, Arabiemiirikunnissa ja Turkissa toimivia verkostoja.
Kiinan rooli näkyy erityisesti Iranin tapauksessa. Maa on Iranin suurin öljynostaja, ja kiinalaispankit ovat arvion mukaan keskeisessä asemassa öljykauppojen maksujen välittämisessä ja varojen siirtämisessä iranilaisille peiteyhtiöille.
Länsimaat ovat kuitenkin olleet varovaisia kohdistamaan pakotteita kiinalaisiin toimijoihin, koska se voisi vaikeuttaa kauppasuhteita Kiinaan ja kiristää suhteita Pekingiin.
Vaikka pakotteet aiheuttavat merkittäviä taloudellisia menetyksiä, niiden vaikutus riippuu yhä enemmän toimeenpanosta ja siitä, kuinka hyvin maat pystyvät rakentamaan vaihtoehtoisia rahoitus- ja kauppakanavia.