Yhdysvaltain välivaalien lopputulos oli pettymys republikaaneille, jotka odottivat ”punaista aaltoa”. Demokraatit pitivät itsellään Senaatin kontrollin ja republikaanit onnistuivat voittamaan enemmistön ainoastaan edustajainhuoneessa. Georgiassa pidettävän vaalien toisen kierroksen tulos vaikuttaa siihen onko, demokraattien enemmistö peräti 51 senaattoria, jolloin yksittäisillä senaattoreilla ei olisi nyt nähdyn kaltaista voimakasta valtaa neuvotella presidentiltä myönnytyksiä.
Kongressin toiminnan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että suurinta osaa laeista, mukaan lukien budjettilait, ei saada hyväksyttyä ilman republikaanien myötävaikutusta. Puolueet ja presidentti joutuvat siten neuvottelemaan ja tekemään kompromisseja jos haluavat saada näitä hyväksytyksi. On kuitenkin hyvin epätodennäköisenä, että yhteistyöhalua löytyisi. Republikaanit valmistautuvat 2024 presidentinvaaleihin kovien sisäisten paineiden vallitessa. Siksi on todennäköistä, että näemme pikemminkin äärikantoja ja repimistä kompromissien sijaan.
Senaatilla on kuitenkin yhdessä presidentin kanssa, ilman edustajainhuonetta, valtaa erilaisissa nimityksissä ja kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten hyväksymisessä. Esimerkiksi Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomareiden ja muiden tuomareiden nimitys säilyy presidentti Joe Bidenin käsissä seuraavatkin kaksi vuotta. Erityisesti korkeimmasta oikeudesta on tullut Trumpin konservatiivisten nimitysten jälkeen poliittisesti entistä merkityksellisempi toimielin.
Trump oli suurin häviäjä
Välivaalit saattoivat olla entisen presidentti Donald Trumpin osalta käännekohta. Monet Trumpin esivaaleissa voimakkaasti tukemat äärilaidan ehdokkaat hävisivät vaa’ankieliosavaltioissa erityisesti Senaatin äänestyksissä. Tämä oli tärkeää USA:n demokratian ja instituutioiden tulevaisuuden kannalta.
Trump edellytti tukemiltaan ääriehdokkailta, että nämä toistelivat valheellista väitettä vuoden 2020 presidentinvaalien virheellisestä ja väärästä tuloksesta. Trump ja hänen tukijansa ovat saaneet huolestuttavan suuren osan amerikkalaisista uskomaan näihin väitteisiin. Tämä on horjuttanut koko demokratian sekä sitä ylläpitävien instituutioiden luotettavuutta. Välivaalit näyttivät kuitenkin osoittavan, että tämä ei ole voittava strategia.
Suurin tappio tämä on kuitenkin Trumpille itselleen. Republikaanien ja heitä tukevan median joukossa on tehty laajalti johtopäätös, että Trumpin republikaanien ehdokkaiksi ajamat uskolliset tukijansa olivat suurin syy puolueen yllättävän heikkoon vaalimenestykseen. Tämän seurauksena Trumpin tähti puolueessa ja sen kannattajien joukossa on nopeassa laskussa. Trump tullee tekemään kaikkensa republikaanien ehdokkaaksi pääsemiseksi. Mahdotonta se ei ole edelleenkään, mutta mahdollisuudet siihen ovat nyt heikentyneet merkittävästi.
Todennäköisimmältä republikaanien presidenttiehdokkaalta vaikuttaa juuri nyt Floridan kuvernööriksi jatkokaudelle yllättävän suurella äänimäärällä valittu Ron DeSantis. Hän on jo tähän saakka näyttäytynyt Trumpin vastapainona puolueessa, vaikka ei poliittisesti Trumpista erityisen paljon eroa. DeSantis on Trumpin tyylistä ja retoriikasta oppia ammentanut vahva populisti. Hän ei kuitenkaan ole ollut halukas nakertamaan demokratiaa toistelemalla Trumpin vaalivalheita.
Kuka on demokraattien tähti?
Demokraattien kohtalaisen hyvä menestys senaatin vaaleissa ei kuitenkaan nostanut erityisiä uusia tähtiä politiikan taivaalle tässä vaiheessa. Enemmänkin se vahvisti luottamusta siihen, että järkevällä ja maltillisella linjalla voi pärjätä Yhdysvaltojen vaaleissa, erityisesti äärilaidan populisteja vastaan. Kahden vuoden päästä käytävissä presidentinvaaleissa todennäköisesti käydäänkin tämän taistelun viimeinen näytös.
Vaikka presidentti Biden onkin ilmoittanut kiinnostuksestaan jatkokaudelle, ei hänen ehdokkuutensa vaikuta välttämättä todennäköisimmältä vaihtoehdolta. Todennäköisempänä vaihtoehtona tällä hetkellä pidetään jommankumman kalifornialaisen demokraattitähden, varapresidentti Kamala Harrisin tai Kuvernööri Gavin Newsomin, ehdokkuutta. Newsom näistä lienee vielä todennäköisempi.
Välivaalit eivät siis itse tuloksiltaan olleet järisyttävät suuntaan tai toiseen. Mutta tulosten takaa löytyy isoja muutosvoimia. Demokraattien torjuntavoitto pakottaa republikaanit syvään itsetutkiskeluun. Populismi ja poltetun maan taktiikka eivät näyttäisi purevan. Poliittinen käänne on siis tiedossa. Toisaalta tätä voidaan pitää myös yhden aikakauden päätöksenä. Bidenin mahdollisen poistumisen myötä myös demokraateilla on mahdollisuus uudistumiseen ilman äärilaitaan katoamista. Suurin muutos on kuitenkin jopa esivaaleihin yltävän kuolonkorinan jälkeen Donald Trumpin lopullinen poistuminen Yhdysvaltain ja maailman poliittiselta areenalta. Donald, You’re fired, again!
