Yhdysvaltojen tulevan presidentin Donald Trumpin puolustusministerikseen valitsema kenraali (evp.) James Mattis halusi iskeä Iraniin toisen Irakin sodan aikana, Washington Postin lähteet paljastavat.
Iranin toimittamat raketit satoivat keväällä ja kesällä 2011 Mattisin merijalkaväen niskaan Irakissa. Kuusi amerikkalaista sotilasta kaatui Bagdadissa kesäkuun alussa. Pari viikkoa myöhemmin uusi raketti-isku vaati kolme uhria lisää. Kuukaudessa menehtyi 15 amerikkalaista.
Luku oli Irakin sodan suurin kahteen vuoteen, ja Iranin tukemat taistelijat vannoivat, että hyökkäykset kiihtyisivät.
Washington Postin korkeiden sotilaslähteiden mukaan Lähi-idän amerikkalaisjoukkoja tuolloin komentanut Mattis oli päättänyt, että Iranin johdolle olisi lähetettävä viesti. Hän laati Yhdysvaltojen Irakin suurlähettilään ja Irakin amerikkalaisjoukkojen komentajan tuella virallisen ehdotuksen iskusta Iranin maaperällä.
Eräs vaihtoehdoista oli öinen hyökkäys iranilaiseen voimalaan tai öljynjalostamoon.
– Heille voitaisiin näyttää, että meilläkin on ohjuksia, eräs korkea amerikkalaisvirkamies kuvailee James Mattisin Washingtoniin toimittamia vaihtoehtoja.
Presidentti Barack Obaman hallinto näki tilanteen kuitenkin eri tavalla kuin kenraali. Presidentin mielestä isku Iraniin olisi pahentanut tulenarkaa tilannetta entisestään ja laajentanut sotaa, jonka hän oli luvannut päättää. Obaman hallinnossa huolittiin myös siitä, että isku voisi sytyttää kokonaan uuden sodan Lähi-idässä.
– Valkoisessa talossa oli selvästi väkeä, joka katsoi, että hänen (Mattisin) suosituksensa olivat liian aggressiivisia, tuolloinen puolustusministeri Leon E. Panetta sanoo.
– Minun mielestäni tässä oli suoraan sanottuna paljolti kyse siitä, ettei (hallinnolla) ollut riittävästi kypsyyttä tutkia kaikkia vaihtoehtoja, joihin presidentin tulisi tutustua tehdäkseen oikeat päätökset.
Mattisin linjaukset vieraannuttivat hänet Valkoisesta talosta. Lähteiden mukaan vääntö iskusuunnitelmasta kesti viikkoja. Lopulta Mattis sai luvan iskeä Iranin tukemien taistelijoiden johtoa vastaan, mutta vain Irakin rajojen sisällä. Lähestymistapa vaikutti kuitenkin toimineen.
Iraniin iskemistä tukeneiden mielestä Obaman hallinnon vastaus oli kuitenkin liian kevyt. Sen katsottiin osoittaneen, että Yhdysvaltain johto ei ollut valmis iskemään suoraan Irania vastaan, vaikka se tappaisikin amerikkalaisia.
– Amerikkalaisvastaus ratkaisi Iranin tukemien hyökkäysten ongelman Irakissa, mutta se ei riittänyt estämään Irania haastamasta Yhdysvaltojen armeijaa muualla alueella, päätöksenteossa mukana ollut viranomainen arvioi.
James Mattisin aiemmat linjaukset kertovat siitä, miten Lähi-idän tuntijana pidetty arvostettu kenraali aikoo johtaa Yhdysvaltojen asevoimia Donald Trumpin hallinnossa.
Eräs korkea amerikkalaisviranomainen oli läsnä, kun Barack Obama keskusteli Lähi-idän joukkojen komentajaksi kaavailemansa Mattisin kanssa elokuussa 2010. Presidentti pyysi kenraalia listaamaan tärkeimmät prioriteettinsa. Mattis vastasi, että niitä on kolme.
– Numero yksi: Iran, numero kaksi: Iran, numero kolme: Iran, lähde kertoo Mattisin todenneen.
Mattisin sanotaan nähneen itsensä Yhdysvaltojen ”vartijana” Lähi-idässä. Vaikka hänen ehdotuksensa saattoivat tuntua toisinaan aggressiivisilta, ovat monet päätöksenteossa mukana olleet tahot sitä mieltä, että kenraali on osaava strategisti, joka pyrki vain kehittämään suunnitelmia, joilla riskit amerikkalaisille voitaisiin minimoida ja laajempi sota estää.