Yhdysvaltojen Afganistan-operaation päättyminen on käynnistänyt keskustelun maan sotilaallisista panostuksista myös muualla.
Yhdysvaltain armeijan sotakorkeakoulussa työskentelevän tutkijaprofessori John R. Denin mielestä nyt olisi otollinen ajankohta vakiinnuttaa USA:n joukkojen läsnäolo Baltiassa nykyistä Naton eFP-operaation rotaatiojärjestelyä kestävämmälle pohjalle.
Vain se, että amerikkalaisjoukkoja on pysyvästi niin Virossa, Latviassa kuin Liettuassa, on hänen mukaansa riittävä tae USA:n sitoutumisesta niiden puolustukseen ja samalla tarpeellinen signaali Venäjän presidentille Vladimir Putinille.
Erityisen kipeästi tukea tarvitsee nyt hänen mielestään Liettua, joka on sekä kirjaimellisesti että kuvaannollisesti etulinjan maa.
– Itämeren, vihamielisen Valko-Venäjän ja Venäjälle kuuluvan Kaliningradin – Euroopan militarisoiduimman alueen – puristuksissa tämä suhteellisen pieni liittolaismaa joutuu kohtaamaan suhteettoman suuria uhkia, Deni sanoo Defense News -verkkolehdessä.
Venäjä on hänen mukaansa viime vuosina keskittänyt merkittävästi aiempaa enemmän hyökkäyksellisiä asejärjestelmiä Kaliningradiin ja harjoitellut äskettäin päättyneessä Zapad-suurharjoituksessa yhdessä Valko-Venäjän armeijan kanssa hyökkäystä Liettuan ja Puolan alueelle. Samanaikaisesti myös Kiina on lisännyt Liettuaan kohdistuvaa poliittista painetta.
– Liettua ja muut Baltian maat ovat Natossa kokoaan suurempia ja kantavat enemmän kuin oman osansa yhteisen puolustuksen taakasta. Washingtonin on syytä paikata Naton pelotteessa tällä alueella olevat aukot sekä USA:n läsnäolon huutava puute, hän toteaa.