Donald Trump päätti asiasta Kansallisen kivääriyhdistys NRA:n kokouksen yhteydessä ja pyysi maan senaattia keskeyttämään sopimuksen ratifiointiprosessin, jotta hän voisi tehdä lopullisen päätöksen.
Trumpin mukaan Yhdysvallat ”ei enää koskaan anna ulkomaisten byrokraattien talloa maan perustuslain toista lisäystä”. Toisen lisäyksen on tulkittu suojelevan myös aseiden omistajien oikeuksia ja varsinkin NRA pyrkii voimakkaasti tulkitsemaan pykälää niin, ettei se salli minkäänlaista oikeutta puuttua vapaaseen aseenkanto-oikeuteen.
Asekauppasopimuksen tukijat korostavat, ettei sopimus ole millään tavoin ristiriidassa aseiden omistajien oikeuksien kanssa. Monet vapaata aseenkanto-oikeutta vastustavat ryhmät taas tahtoisivat muuttaa toista lisäystä niin, että se auttaisi joukkoampumisten ja murhien määrien vähenemistä maassa.
YK:n asekauppaa säätelevä sopimus hyväksyttiin vuoden 2013 huhtikuussa maailmanjärjestön yleiskokouksessa. Suomi allekirjoitti sen kaksi kuukautta myöhemmin kesäkuussa ja samana vuonna silloinen ulkoministeri John Kerry allekirjoitti sen Yhdysvaltain puolesta.
Sopimus tuli virallisesti voimaan vuoden 2014 alusta ja sen on ratifioinut 96 maata. Nyt presidentti Trump päätti kumota John Kerryn allekirjoituksen ja pyytää senaattia lopettamaan vahvistus- eli ratifiointiprosessin.
Yhdysvaltain edustajainhuoneen ulkoasiain komitean puheenjohtaja, demokraattien Eliot Engel on ilmoittanut kutsuvansa komitean julkiseen kuulemiseen, ”jotta Trumpin häpeällisen päätöksen sijaan maan politiikkaan saataisiin sytytettyä valon pilkahduksia”.
Engel sanoo kokevansa vastenmieliseksi sen, että ”rakentavaa kansainvälistä diplomatiaa poljetaan poliittisesti halpamielisellä hännystelyllä”. Lausunnollaan hän tarkoittanee Trumpin pyrkimystä olla mieliksi vaikutusvaltaiselle Kansalliselle kivääriyhdistykselle.
Eliotin mukaan Trumpin päätös saattaa asettaa monet amerikkalaiset ja muiden maiden ihmiset hengenvaaraan.
YK:n puolesta Trumpin päätöstä kommentoinut Stephane Dujarric sanoi asekauppasopimuksen olevan ainoa globaali työväline kansainvälisen asekaupan avoimuuden ja vastuullisuuden lisäämiseksi. Hän sanoi tämän korostuvan aikana, jolloin kansainväliset jännitteet kasvavat, ja jolloin useat valtiot ja muut tahot pyrkivät modernisoimaan aseistustaan.
Yhdysvaltain neuvottelijaryhmää sopimusta laadittaessa johtanut Thomas Countryman sanoi presidentin päätöksen uhkaavan tehdä maailmasta entistä turvattomamman ja perustuvan väärille olettamuksille. Countrymanin mukaan sopimuksen hyväksyminen ei millään tavoin vaikuta Yhdysvaltain perustuslain toiseen lisäykseen.
Jos senaatti Trumpin kehotuksen mukaisesti päättää olla ratifioimatta sopimusta, liittyy Yhdysvallat Countrymanin mukaan samaan kuoroon sopimusta voimakkaasti arvostelleiden Iranin, Pohjois-Korean ja Syyrian kanssa. Samalla se luopuisi pyrkimyksistään saada Kiina ja Venäjä hyväksymään sopimus.
Yhdysvaltain sopimusneuvottelijoita konsultoineen Stimson Centerin johtaja Rachel Stohl taas sanoo sopimuksen keskeisenä tarkoituksena olevan estää laiton ja vastuuton asevienti sekä vähentää riskiä, että aseita käytettäisiin ihmisoikeusrikkomuksiin ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisesti.
Donald Trumpin päätöstä tukevan Heritage-säätiön Ted Bromundin mukaan presidentin päätöksen toteutuminen merkitsisi sitä, että YK:n on löydettävä uusia rahoittajia sopimuksen valvontaorganisaation kuluihin. Yhdysvallat on ollut tähän asti toiseksi suurin rahoittaja.