– Pelkästään harmaa talous tekee vuosittain valtavan loven valtion kassaan: viime vuonna verotulojen menetys oli arvioiden mukaan yli viisi miljardia euroa, Urpilainen kirjoittaa kolumnissaan Österbottens Tidningissä.
Urpilaisen mielestä verojen kanssa kikkailu sotii kunniallisten veronmaksajien oikeustajua vastaan ja vaikuttaa negatiivisesti suomalaiseen työhön ja työllisyyteen.
– Rehelliset työntekijät ja yrittäjät menestyvät, jos kaikki noudattavat samoja sääntöjä, Urpilainen toteaa.
Urpilaisen mukaan menestyminen ei vaadi verosuunnittelua tai muita moraalittomia keinoja. Esimerkkinä hän mainitsee huippumenestyvän suomalaisen Supercell -peliyrityksen, joka on julkisuudessa kertonut, ettei harjoita minkäänlaista verosuunnittelua.
– Kansainvälisen veronkierron tai kotimaisen harmaan talouden vastaisessa kamppailussa ei ole luvassa pikavoittoja, mutta työtä on silti peräänantamattomasti jatkettava. Kyseessä on tärkeä poliittinen arvovalinta sekä halu korjata aito yhteiskunnallinen epäkohta, jossa epärehelliset pelurit maksattavat pelimerkkinsä kaikilla muilla, Urpilainen kirjoittaa.
Laillinen ja laiton toiminta erotettava
Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtajan Suvi-Anne Siimeksen mukaan kansainvälisen sijoitustoiminnan läpinäkyvyyttä on lisättävä.
Siimeksen mukaan on kuitenkin tärkeää tehdä ero laillisen ja laittoman toiminnan välille.
– Veronkiertoa on toiminta, jossa tulot ja voitot jäävät kokonaan verottamatta tai jossa niitä ei ilmoiteta lainkaan kotimaan verottajalle. Verovaroja tarvitaan globaalisti kaikissa yhteiskunnissa, Siimes muistuttaa.
Siimes toteaa, etteivät työeläkevakuuttajat kierrä veroja ja että kaikki niiden sijoituksia koskevat tiedot ovat avoimesti saatavilla muun muassa tilinpäätöksissä ja tuottoraporteissa.
– Työeläkesijoitusten tuotot ilmoitetaan siis täysimääräisesti Suomessa, Siimes sanoo.
Siimeksen mukaan kansainvälisiä rahastoja käytetään työeläkesijoitusten hajauttamiseksi ja parhaiden mahdollisten tuottojen hakemiseksi.
– Työeläkevakuuttajien tavoitteena on mahdollisimman suuri varmuus siitä, että samasta sijoitustuotosta ei makseta veroja moneen kertaan ja moneen eri maahan. Näin kaikki tuotot voidaan hyödyntää suomalaisten eläkkeiden rahoitukseen, Siimes perustelee työeläkevakuuttajien verosuunnittelua.
– Tilanne on tällä hetkellä se, että maailmanlaajuisesti toimivan sijoittajan on käytännössä mahdotonta täysin välttää veroparatiiseja ja niissä toimivia rahastoja, jos sijoituksia ulkomaille ylipäänsä halutaan hajautetusti tehdä. Suomalaiset työeläkevakuuttajat ovat kansainvälisessä vertailussa pienehköjä sijoittajia. Ne eivät voi valita kansainvälisten varainhoitajien käyttämiä sijoitusrakenteita tai verotuksellisia ratkaisuja, Siimes sanoo.