Maailman ainoa vielä voimissaan oleva yleisurheilumaaottelu, 95 vuotta täyttävä Suomi–Ruotsi-koitos on aina ollut politiikan näyttämö. Näin sanoo Liikunta ja Tiede -lehden toimituspäällikkö, urheilun historiaa tutkinut Jouko Kokkonen. Hänen mukaansa erityisen voimakkaita poliittiset jännitteet olivat ottelun alkuvuosina, kun Suomessa aitosuomalaiset patistivat suomalaisurheilijoita kääntämään ruotsalaisperäisiä sukunimiään.
– Nuoren tasavallan ja vanhan emämaan urheilijoiden kohtaamiseen toivat jännitteitä muutaman vuosia aiemmin ratkaistu Ahvenanmaan kysymys ja kielipolitiikka, Kokkonen kirjoittaa blogissaan.
Jos suomalaiset menestyivät, länsinaapurissa tulkittiin tämän johtuvan alkuvoimaisesta sisusta, jonka alkuperä löytyi Aasiasta.
– Ottelut olivat kiivaita ja niihin antoivat mausteensa aikakaudelle tavalliset rotuteoriat. Ruotsista kuului tuon tuosta vihjailuja suomenkielisten suomalaisten mongolijuurista.
Vuonna 1931 ottelut piti jopa katkaista. Silloinen nouseva urheilujohtaja Urho Kekkonen sanoi niiden käyneen niin ”tuimiksi”, että tauko on paikallaan. Taustalla oli kielipolitiikka, Kokkonen sanoo.
Otteluja jatkettiin vuonna 1939, jolloin kentälle saapui myös Saksan joukkue, hakihan Suomi Saksasta tukea Neuvostoliittoa vastaan.
– Natsi-Saksan urheiluedustuksesta päätti viime kädessä Adolf Hitler. Puolueeton Ruotsi joutui puolestaan puntaroimaan, voivatko sen urheilijat kilpailla näin näkyvästi saksalaisten kanssa.
Sodan jälkeen maaottelujen jatkuminen antoi Suomelle tilaisuuden osoittaa, että kuulumme länsimaihin. Kun vuosikymmenet kuluivat, maahanmuutto näkyi yhä voimakkaammin urheilukentällä. Ruotsin joukkueessa esiintyi yhä useammin muualta muuttaneita urheilijoita, myös Suomesta.
– Ruotsinsuomalaisille Suomen joukkueen menestys takasi vuodessa edes yhden päivän, jona heidän ei tarvinnut tuntea alemmuudentuntoa siirtolaisuudestaan, Kokkonen toteaa.
Nykyinenkään ottelu ei jää ilman poliittista panosta, koska pandemian olosuhteissa on kiistelty, pitäisikö kisaa käydä lainkaan, Kokkonen toteaa.
– Matkailua Ruotsista Suomeen on rajoitettu, mutta ruotsalaisurheilijat pääsevät ilmasillan ansiosta kilpailemaan Ratinan stadionille. Suomen hentona kädenojennuksena Ruotsille, joka on joutunut koronapolitiikkansa vuoksi arvostelun kohteeksi Pohjolassa.