Upseeriliitto toteaa tiedotteessaan, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei uhkaa välittömästi Suomea, mutta tilanteen muuttumisen ja pitkittymisen varalta Puolustusvoimien valmiutta on vahvistettava.
Liitto sanoo todenneensa useasti, että jännittyneisyyden kasvuun Suomen sotilaallisen puolustuksen toimintaympäristössä on varauduttava paremmin henkilöstön osalta. Myös valtioneuvoston puolustusselonteossa kannetaan huolta henkilöstömäärän mitoituksesta ja jaksamisesta.
– Sen toteaminen, että kannetaan huolta henkilöstön jaksamisesta, ei riitä. Nyt viimeistään on toimittava ja huolehdittava, että sotilaita on riittävästi ja heidän työssäjaksaminen turvataan, sanoo Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) on kertonut, ”kaikki tilanteen vaatimat toimenpiteet tehdään”.
– Eräs toimenpiteistä, joka on tehtävä rauhan vallitessa, on valmiuteen liittyvän päivystämisen ratkaiseminen. Valmiustehtävät ovat työaikaa eivätkä vapaa-aikaa. Valmius tulee olla kunnossa, jos Ukrainan sota kestää pitkään. Upseeriliitto on valmis neuvottelemaan asian kuntoon mahdollisimman nopeasti, Viita sanoo.
Sotilaallisen valmiuden nostamiseksi tarvitaan myös sotaharjoituksia. Puolustusministeri Kaikkosen mukaan Puolustusvoimissa edetään normaalin harjoitussuunnitelman mukaisesti.
– Pelkät sotaharjoitukset eivät kuitenkaan ratkaise sotilaallista puolustuskykyä. Monta päivää kestävissä harjoituksissa työpäivä venyy pisimmillään 18–20 tuntiin. Varsinkin jos häiriötila lähialueellamme kestää pitkään, niin sotilaiden palautuminen harjoitusten välillä on turvattava, Viita muistuttaa.
Upseeriliitto esittää ratkaisuksi henkilöstön kehittämisohjelmaa sekä uudistettua työaikalakia. Puolustusvoimissa työskenteleviä kohdellaan epätasa-arvoisesti, sillä heitä ei yleinen työaikalaki koske.
-Yli 50 vuotta sitten laadittu Puolustusvoimien työaikalaki ei vastaa muuttuneeseen toimintaympäristöön eikä nykyajan vaatimuksiin, Viita sanoo.