Noin kolmannes työikäisistä suomalaisista kärsii ajoittain unettomuudesta ja noin joka kymmenes potee kroonista unettomuutta. Unettomuuden on havaittu vaikuttavan terveyteen ja työkykyyn, mutta pitkittäistutkimuksia aiheesta on tehty vähän.
Peija Haaramo selvitti väitöstyössään unettomuuden yhteyttä myöhempään mielenterveyteen, sydäntautien riskitekijöihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tutkimuksessa käytettiin kysely- ja rekisteritietoja.
– Unettomuusoireet olivat johdonmukaisesti yhteydessä myöhempään terveyteen ja työkykyyn. Erityisen vahva yhteys oli mielenterveysongelmiin, mutta varsin selvä myös sydäntautien keskeisiin riskitekijöihin, korkeaan verenpaineeseen ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin, Haaramo kertoo väitöstiedotteessaan.
Unettomuusoireet olivat myös selvästi yhteydessä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen.
– Myöhemmän lääkityksen ja työkyvyttömyyden riski oli suurin niillä, joilla unettomuutta esiintyi usein, mutta riskiä lisäsivät myös satunnaisesti koetut unettomuusoireet. Yhteydet olivat pääosin samanlaisia naisilla ja miehillä, hän toteaa.
Haaramon mukaan unettomuus on tärkeä riskitekijä mielenterveydelle, sydänterveydelle ja työkyvylle.
– Sen lisäksi että unettomuus aiheuttaa henkilökohtaista haittaa siitä kärsivälle ja hänen läheisilleen, se aiheuttaa välillisesti myös suuria kustannuksia työnantajille ja yhteiskunnalle. Unettomuusoireiden tunnistamiseen ja hoitoon olisi syytä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota esimerkiksi työterveyshuollossa ja muussa perusterveydenhuollossa, Haaramo summaa.
VTM Peija Haaramon väitöskirja Insomnia, ill health and work disability – a longitudinal study among employees tarkastetaan Helsingin yliopistossa perjantaina 25. huhtikuuta.