– Yhteistyö Ruotsin kanssa on paras mahdollinen vaihtoehto. Se ei korvaa Nato-jäsenyyttä, mutta se on parempi kuin jäädä yksin, sanoo vuosikymmeniä diplomaattina toiminut Jaakko Iloniemi Kauppalehdelle.
– Olen edelleen Nato-jäsenyyden kannalla, mutta myönnän, että se ei ole ajankohtaista. Nato ei ole laajentumaan päin, hän lisää.
Iloniemi uskoo, että vastaus Nato-hakemukseen olisi kohteliaan torjuva. Ruotsi ei myöskään ole menossa Natoon, hän arvioi.
– Ruotsi haluaa Yhdysvaltojen suojaa, mutta eivät halua liittyä Natoon. 200-vuotinen puolueettomuuspolitiikka on osa ruotsalaista identiteettiä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Ruotsi ei ottaisi apua vastaan, jos sitä tarvitaan.
Ruotsilla on ollut Suomea paljon pidempi ja tiiviimpi puolustuksellinen yhteistyö USA:n ja Iso-Britannian kanssa. Donald Trumpin valinta USA:n presidentiksi on lisännyt Ruotsissa huolta, että USA ei tulisikaan avuksi tarvittaessa.
Iloniemen mukaan kukaan ei voi vielä arvioida, mitä Trumpin valinta tarkoittaa maailmanpolitiikalle tai turvallisuudelle.
– Emme tiedä, kuinka Trumpin valinta muokkaa maailmanpolitiikkaa. Jokainen, joka siitä jotain sanoo, spekuloi. Ilmeisesti Trump ei itsekään tiedä, kun katsoo, montako kertaa hän on muuttanut lausuntojaan, Iloniemi sanoo.
Trump uhkasi vaalikampanjansa aikana myös Yhdysvaltojen voivan vetäytyä eurooppalaisten Nato-liittolaistensa puolustuksesta. Ruotsin puolustusministeri Peter Hulqvist on sanonut, että Ruotsi tiedustelee Trumpin tulevalta hallinnolta, millainen suhtautuminen Natoon, Eurooppaan ja Venäjään on. Suomi ei ole valmistelemassa vastaavaa tiedustelua.
Iloniemi pitää tahallista sotilaallista konfliktia Itämeren alueella erittäin epätodennäköisenä, mutta mahdollisuus vahinkojen tapahtumiseen on kasvanut. Hän pitää mahdollisena, että syntyy jotain tahatonta.
– Paljon tapahtuu, kun paljon harjoitellaan ja on paljon voimannäyttöä ja uhittelua. Voi olla, että ei ole tarkoituskaan, että lentokoneet törmäävät toisiinsa tai laivat. Silloin peli voi karata käsistä, se on se uhka.
Iloniemi huomauttaa, että Suomi on ensimmäistä kertaa pitkästä aikaa matalassa konfliktissa Venäjän kanssa, koska harjoitamme EU:n kanssa pakotepolitiikkaa Venäjää vastaan sen Krimin valloituksen vuoksi.
– Se on eräänlaista ”paremman puutteessa” -politiikkaa, koska muitakaan keinoja ei ole. Kuitenkin on nähty, että sillä ei kovin suurta merkitystä ole. Ei ainakaan niin, että Venäjä muuttaisi politiikkaansa. Jos pakotteista luovutaan ilman, että Venäjä osoittaa vastasuoritusta, niin Euroopan unionilla ei ole edes pakotteita käytettävissään, kun tällaisia tilanteita syntyy. Niistä on hirveän vaikeaa luopua ilman vastasuoritusta menettämättä kasvojaan, Iloniemi sanoo.