Ulkopoliittisen instituutin tutkijat: Ukrainan kriisin ratkaiseminen ei korjaisi Venäjän ja lännen välejä

Lännen ja Venäjän välisiä suhteita ei paikata nopeasti, arvioivat ulkopoliittisen instituutin Sinikukka Saari ja András Rácz.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Venäjän ruplan arvo on romahtanut viimeisen kuukauden aikana suhteessa dollariin peräti 23 prosenttia. Maanantaina yhdellä dollarilla sai jo yli 71 ruplaa. Ruplan arvoa on heikentänyt erityisesti Kiinan talousvaikeuksien entisestään vauhdittama öljyn hinnan lasku.

Heikko valuutta vauhdittaa inflaatiota ja se näkyy tavallisten venäläisten kukkaroissa. Myös julkisen sektorin leikkaukset ja valtion investointien vähentäminen kurjistavat arkea. Presidentti Vladimir Putinin suosiota talousahdinko ei ole kuitenkaan heikentänyt.

– Päinvastoin. Presidentti Putin on suositumpi kuin koskaan, ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Sinikukka Saari toteaa.

Hänen mukaansa Venäjällä ei vielä toistaiseksi ole viitteitä sisäpoliittisista mullistuksista.

– Mikäli taloudellinen tilanne Venäjällä heikentyy ja ihmisiä aletaan irtisanoa ja lomauttaa massoittain, vaikuttaa se toki jollain aikavälillä venäläisten asenteisiin ja ehkä jopa Putinin kansansuosioon, Saari arvioi.

Yksi Putinin suosion syistä on Krimin liittäminen Venäjään. Se on Saaren mukaan monelle venäläiselle ylpeyden aihe.

– Putin on valjastanut kansan mukaansa erittäin hyvin. Venäjällä on nähtävissä miehitetyn maan mentaliteettia. Nostetaan esiin viholliskuvia ja katsotaan, että Venäjä on lännen aggression uhri ja selitetään kaikki toisella tavalla kuin meillä lännessä.

Saaren mukaan linja on ollut toistaiseksi toimiva. Hän huomauttaa, että Venäjän talous olisi ennusteiden perusteella supistunut voimakkaasti jo ilman Ukrainan kriisiä ja sitä seurannutta pakotekierretäkin.

– Venäjästä ei olisi ollut Suomen talouden pelastajaksi, vaikka mitään ei olisi Ukrainassa tapahtunutkaan, Saari sanoo.

Pitkä kylmä kausi

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija András Rácz sanoo, ettei Ukrainan kriisiä seurannutta lännen ja Venäjän välisten suhteiden heikkenemistä voi kutsua uudeksi kylmäksi sodaksi. Tilanteen korjaaminen tulee kuitenkin hänen mukaansa viemään pitkään.

– Nopeaa ratkaisua on turha odottaa. Minkäänlaista hopealuotia ei ole olemassa. Kyse on sekä Ukrainan että Venäjän systeemisestä kriisistä. Suhteiden viilentyminen ja luottamuksen puute jatkuvat vielä vuosikausia, Rácz arvioi.

Samaa mieltä on myös Sinikukka Saari. Hänen mukaansa tilanne ei myöskään korjaannu itsestään, vaikka Ukrainan kriisiin saataisiinkin ratkaisu.

Tällaisen ratkaisun saamisesta ei kuitenkaan ole vielä minkäänlaisia viitteitä. Sekä Ukrainan armeija että Venäjän tukemat separatistijoukot ovat vahvistuneet merkittävästi tämän vuoden aikana ja niiden välinen rintamalinja näyttää vakiintuneen ja taistelutilanne jähmettyneen.

Kansainväliset yritykset kriisin ratkaisemiseksi ovat lisäksi jääneet pitkälti hampaattomiksi. Minskin tulitaukosopimusta rikotaan Itä-Ukrainassa pahimmillaan kymmeniä kertoja päivässä ja uhriluvut kasvavat.

Poimintoja videosisällöistämme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)