Pohjoismainen yhteistyö on ulkoministeriön entisen ykkösvirkamiehen Peter Stenlundin mukaan geopoliittisista syistä Suomelle erityisen tärkeää. Yhteistyön tiivistäminen voisi hänen mielestään edellyttää puolustusratkaisujen yhdenmukaistamista.
– Pohjoismaisessa yhteistyössä on tiedostettava, että Norjan ja Tanskan Nato-vastuu muodostaa esteen sille, kuinka pitkälle nämä kaksi maata voivat tehdä yhteistyötä puolustusliittoon kuulumattomien Suomen ja Ruotsin kanssa. Kohtaamme kompastuskiviä niin kauan kuin Pohjolassa vallitsee erilaisia järjestelyjä suhteessa Natoon ja EU:hun, Stenlund sanoo Hufvudstadsbladetille antamassaan haastattelussa.
Kysymykseen, onko tämä tulkittavissa kannanotoksi Suomen Nato-jäsenyyden puolesta, ulkoministeriön valtiosihteerinä 2014–2018 toiminut Stenlund ei anna suoraa vastausta.
– Se on vaikea kysymys. Jos haluaisimme syvää pohjoismaista yhteistyötä, silloin Norjan ja Islannin tulisi olla EU:n jäseniä sekä Suomen ja Ruotsin jäseniä Natossa. On tietenkin toinen asia, kuinka siihen päästäisiin, kun otetaan huomioon matkan varrella olevat komplikaatiot ja riskit.
Erityisen riskialttiina Stenlund pitää ajatusta Nato-kansanäänestyksestä, joka olisi hänen mukaansa altis ulkopuoliselle manipulaatiolle.
– Kansanäänestys olisi tavatonta riskinottoa. Pahinta, mitä voisi tapahtua, olisi se, että olisimme kaikin tavoin valmistautuneet jäsenyyteen, ja sitten järjestettäisiin kansanäänestys, jonka tulos olisi ”ei”. Silloin olisimme heikentäneet asemaamme toden teolla suhteessa nyt voimassa olevaan järjestelyyn.
Presidentti Sauli Niinistö on aiemmin eri yhteyksissä liputtanut kansanäänestyksen puolesta siinä tapauksessa, että Suomen Nato-jäsenyys joskus ajankohtaistuisi. Omaa kriittistä suhtautumistaan Stenlund ei kertomansa mukaan ole presidentille ilmaissut.
Kansanäänestykseen liittyvien riskien ohella hän nostaa esiin uhkakuvan, jossa jokin Naton nykyisistä jäsenmaista asettuisi vastustamaan Suomen jäsenyyttä. Se riittäisi kaatamaan mahdollisen jäsenyyspyrkimyksen, sillä päätökset Natossa tehdään yksimielisyysperiaatteella.
Voisiko ”Nato-optio” kadota?
Stenlund pitää ennenaikaisina spekulaatioita, joiden mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump olisi valmis sulkemaan Naton ovet uusilta jäsenmailta ja siten romuttaa Suomen vaaliman niin sanotun Nato-option.
– On kuitenkin selvää, että amerikkalaisen osapuolen ennakoimattomuus aiheuttaa huolta Suomelle. Kyse olisi sellaisesta USA:n politiikan täyskäännöksestä, että on vaikea kuvitella koko amerikkalaisen turvallisuuspoliittisen establishmentin moista nielevän, hän sanoo.
Helsingissä 16. heinäkuuta järjestettävän Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien tapaamisen edellä on myös väläytelty mahdollisuutta, että Trump saattaisi valmistella Krimin tunnustamista osaksi Venäjää. Valkoisen talon turvallisuusneuvonantaja John Bolton ei ole kysyttäessä kiistänyt, että niin voisi tapahtua.
– Olisi äärimmäisen vaarallista, jos sellainen järjestely toteutettaisiin ilman Ukrainan myötävaikutusta, Stenlund sanoo.
– Se ei olisi vain vaarallista Ukrainalle, joka menettäisi Krimin, vaan se olisi myös esimerkki vahvemman oikeuteen nojaavasta käyttäytymisestä Euroopassa. Silloin ei pitäisi olla yllättynyt siitä, että Baltian maat ovat huolestuneita turvallisuudestaan ja haluavat nähdä enemmän USA:n ja Naton läsnäoloa alueella.
Vaikka Stenlund sanoo suhtautuvansa tulevaan huipputapaamiseen sinänsä myönteisesti, hän painottaa, että USA:n ja Venäjän vuoropuhelun tulee tapahtua kansainvälisen oikeuden periaatteita kunnioittaen.
”Suomi on osa länttä”
Näkemykset, joiden mukaan huipputapaamisen isännöinti palauttaisi Suomen jonkinlaiselle idän ja lännen väliselle harmaalle vyöhykkeelle, ovat Stenlundin mukaan perusteettomia.
– Käsitys harmaasta vyöhykkeestä kuuluu nykyisin historiaan. On kuitenkin tendenssejä, joiden myötä asia palaa uudelleen keskusteluun, hän sanoo.
– Presidentti on useaan otteeseen muistuttanut, että me kuulumme länteen. On tavattoman tärkeää, että ulko- ja turvallisuuspoliittiset keskustelijamme käyttävät oikeita käsitteitä: me emme ole puolueettomia, olemme sotilaallisesti liittoutumattomia ja kuulumme Euroopan unioniin.
Tämä asetelma on Stenlundin mukaan omiaan korostamaan Ruotsi-suhteen erityistä painoarvoa.
– Jos Ruotsi päättäisi liittyä Naton jäseneksi, mutta me jäisimme ulos, käsitys harmaasta vyöhykkeestä olisi yhä ilmeisempi.