Maanantaina Venäjä ilmoitti tunnustavansa Donetskin ja Luhanskin separatistialueet ja lähettävänsä alueelle sotilaita.
– Venäjän toimet ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia ja loukkaavat Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Ne rikkovat lisäksi vakavasti Itä-Ukrainan konfliktin ratkaisemiseksi neuvoteltuja Minskin sopimuksia. Suomi ja EU tuomitsevat Venäjän päätöksen tunnustaa separatistialueet, totesi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) esittelypuheenvuorossaan ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta eduskunnassa.
Ulkoministerin mukaan osana Euroopan unionia Suomi vaatii Venäjää lopettamaan sotilaalliset toimet, pyörtämään tunnustamiset, vetämään joukkonsa pois Ukrainasta, sekä palaamaan neuvottelupöytään.
– Emme voi poissulkea tilanteen nopeaa heikkenemistä entisestään, mikä korostaa diplomatian merkitystä. Kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on kuitenkin varauduttava. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta ovat keskustelleet viimeksi eilen tiistaina, Haavisto sanoi.
Hän totesi, että Venäjän tavoitteena on etupiirijakoon perustuva turvallisuusrakenne Euroopassa.
– Euroopan ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on vakava. Venäjä haastaa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja Euroopan turvallisuuden perustana toimivia sopimuksia ja sitoumuksia. Se kyseenalaistaa Euroopan turvallisuusjärjestyksen perusteita, Haavisto sanoi.
Hän totesi, että turvallisuusympäristömme on entistä vaikeammin ennakoitavissa ja uhkat ovat moninaistuneet.
Haaviston mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin.
– EU:n jäsenenä Suomi ei voisi olla ulkopuolinen, jos sen lähialueella tai muualla Euroopassa turvallisuus olisi uhattuna. Vaikutamme oman toimintamme, mutta myös YK:n, EU:n ja Etyjin sekä kahdenvälisen ja pohjoismaisen yhteistyön kautta, sotilaallisten uhkien ehkäisemiseksi ja jännitteiden vähentämiseksi. Näin vahvistamme samalla Suomen kansainvälistä asemaa. Suomi pyrkii toimimaan siten, etteivät suurvaltasuhteissa näkyvät jännitteet heikentäisi sääntöpohjaista monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamista.
Mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä
Haaviston mukaan vahva kansallinen puolustuskyky on keskeinen edellytys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärien saavuttamiseksi.
– Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka huolehtii oman puolustuskykynsä uskottavuudesta. Tästä olemme huolehtineet myös kuluvalla vaalikaudella. Suomi osallistuu puolustuskykyämme vahvistavaan turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen yhteistyöhön Euroopan unionissa sekä Nato-kumppanuuden ja pohjoismaisen yhteistyön puitteissa. Myös kahdenvälinen yhteistyö on osa kokonaisuutta.
Haavisto muistutti, että hallitusohjelmassa ja laajaa parlamentaarista tukea nauttivassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa olemme vahvistaneet, että Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen.
– Tämä säilyttää mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioon ottaen, Haavisto sanoi.
– Jokaisella valtiolla on suvereeni oikeus päättää omasta ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikastaan. Naton avointen ovien politiikka on keskeinen elementti Euroopan turvallisuudessa. Sen jatkuminen on tärkeää myös Suomelle. Nato on ilmoittanut pitävänsä kiinni tästä periaatteesta, hän jatkoi.
Uhka koko Euroopan turvallisuusjärjestykselle
Haavisto totesi, että Euroopan unioni on Suomen ulkosuhteiden tärkein viitekehys ja vaikutuskanava sekä turvallisuusyhteisö.
– Tämänhetkinen turvallisuustilanne on osoittanut, että EU:n ulkoisen toimintakyvyn ja yhtenäisyyden vahvistaminen sekä tarve sen kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi on entistä tärkeämpää. EU:n globaalia toimijuutta sekä sen roolia niin unionin turvallisuudessa kuin ulkoisissa kriiseissäkin on tärkeä vahvistaa.
Haaviston mielestä EU:n toiminnan lähtökohtana tulee olla yhteistyö ja koordinaatio kumppanien kanssa, mutta sillä on tarvittaessa oltava myös kyky toimia yksin.
– Myös vallitsevassa tilanteessa EU on toiminut tiiviissä yhteistyössä Yhdysvaltojen, Etyjin ja Naton kanssa. Suomi tukee EU:n ja Naton välisen, toisiaan täydentävän, yhteistyön kehittämistä. EU:lla tulee olla keskeinen rooli, kun Euroopan turvallisuudesta keskustellaan. EU:n tulee yhtenäisenä puolustaa eurooppalaisia arvoja, periaatteita ja sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä. EU:n yhteinen vastaus Venäjän ulkoministeri (Sergei) Lavrovin EU-maille osoittamaan kirjeeseen oli tärkeä osoitus tästä, Haavisto totesi.
Ulkoministerin mukaan EU tukee vahvasti Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta.
– Unioni on lisännyt mittavaa taloudellista tukeaan Ukrainalle esimerkiksi myöntämällä 120 miljoonaa Ukrainan uudistusprosessien ja resilienssin tukemiseen sekä hätäapuna annettavaa 1,2 miljardin euron makrotaloustukea.
Suomi tukee Haaviston mukaan Ukrainaa myös kahdenvälisesti kehitysyhteistyön, siviilikriisinhallinnan ja humanitäärisen avun kautta.
– Suomi on viime viikolla päättänyt myöntää neljä miljoonaa euroa lisätukea Ukrainalle kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun kautta. Suomi tarkastelee aktiivisesti myös muita tapoja lisätä tukeaan Ukrainalle.
Haavisto summasi, että Ukrainaan kohdistuva Venäjän sotilaallinen painostus on uhka koko Euroopan turvallisuusjärjestykselle.
– Minskin sopimusten allekirjoittajana Venäjällä on velvollisuus työskennellä diplomaattisen ratkaisun löytämiseksi. Suomi jatkaa tukeaan Ukrainan alueelliselle koskemattomuudelle ja suvereniteetille. Vastaamme Venäjän toimiin osana Euroopan unionia. Emme voi hyväksyä rajojen siirtämistä Euroopassa sotilaallisella voimankäytöllä tai sen uhalla.