Tieteentekijöiden liitto on tehnyt selvityksen liiton kansainvälisten jäsenten asemasta. Epävarmuus työsuhteen jatkuvuudesta ja englanninkielisen tiedon vähyys vaivaavat kyselyn mukaan kansainvälisiä tieteentekijöitä.
Ulkomailta Suomeen tulleiden tutkijoiden työura koostuu lyhyistä määräaikaisuuksista. Peräti 91 prosenttia Tieteentekijöiden liiton kyselyyn vastanneista liiton kansainvälisistä jäsenistä työskenteli määräaikaisissa työsuhteissa. Liiton kaikkien jäsenten kohdalla määräaikaisten osuus on 56 prosenttia.
Kansainväliset jäsenten työsuhteen pituus on keskimäärin 12 kuukautta, kun Tieteentekijöiden liiton koko jäsenkunnassa palvelussuhteen pituus on keskimäärin 25 kuukautta.
Kyselyn tulosten mukaan kansainväliset tieteentekijät eivät saa työpaikallaan riittävästi tietoa suomalaisesta työlainsäädännöstä tai työsuhdeneuvontaa. 41 prosenttia vastaajista ei ole saanut tällaista tietoa ollenkaan.
Noin puolet kertoi saaneensa informaatiota yleensä Suomesta, 42 prosenttia oli saanut hallinnollista informaatiota englanninkielellä. 44 prosenttia oli saanut mielestään tarpeeksi tietoa rahoitusmahdollisuuksista.
Vain noin kolmannes oli saanut mielestään tarpeeksi mahdollisuuksia suomen kielen opetteluun. Neljännes vastaajista katsoi, että suomen opiskeluun ei tarjottu mitään mahdollisuuksia.
Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalaisen mielestä nämä käytännön puutteet ovat selvässä ristiriidassa yliopistojen kansainvälistymistavoitteen kanssa.
– Jos Suomi voisi aidosti houkutella ulkomaalaisia tutkijoita, ei viime aikoina keskusteluun noussut suomalaistutkijoiden lisääntyvä siirtyminen ulkomaille olisi niin paha ongelma. Nyt Suomi näyttää häviävän kummassakin suunnassa, Koikkalainen toteaa liiton tiedotteessa.
Kyselyssä tiedusteltiin myös kansainvälisten tutkijoiden suurimpia haasteita. Suurin oli epävarmuus tulevaisuudesta: kaksi kolmasosaa vastaajista koki epävarmuutta paljon tai melko paljon. Kieliesteet ja riskin nykyisen työpaikan menetyksestä koki paljon tai melko paljon haastaviksi 44 prosenttia.
Kyselyyn vastanneet olivat asuneet Suomessa keskimäärin 5,2 vuotta. 56 prosentilla vastanneista ei ollut suunnitelmia muuttaa pois Suomesta. 43 prosenttia kertoi Suomeen tulonsa syyksi työpaikan saamisen. 36 prosenttia tuli opiskelemaan ja 17 prosenttia saapui perhesyistä.
Niistä tieteentekijöistä, jotka olivat alun perin tulleet Suomeen opiskelemaan, kaksi kolmasosaa oli lähtöisin EU/ETA-alueen ulkopuolelta. Eniten tulijoita on Kiinasta ja Intiasta.
Kysely on tehty osana ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon lopputyötä.