Puolustusministeriön torstaina julkistamassa selvityksessä todetaan, että valtion kokonaisturvallisuuden parantaminen kiinteän omaisuuden siirroissa edellyttää lainsäädännön muuttamista.
Työryhmän puheenjohtajana toimii alivaltiosihteeri Timo Lankinen valtioneuvoston kansliasta. Työryhmään tulee puolustusministeriön, oikeusministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön, sisäministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, valtiovarainministeriön ja ulkoministeriön edustus.
Valmistelun yhteydessä kiinnitetään huomiota perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Tavoitteena on, että hallituksen esitykset olisivat valmiina kevätkaudella 2018 ja lakimuutokset tulisivat voimaan vuoden 2019 alusta lukien mahdolliset siirtymäsäännökset huomioiden.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelmassa yhdeksi tavoitteeksi asetettiin tarkentaa kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävien maa-alueiden ja kiinteistöjen hankintaan liittyvää lainsäädäntöä.
Puolustusministeriön selvityksen tavoitteena oli löytää konkreettisia keinoja huolehtia siitä, etteivät yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen läheisyydessä sijaitsevat kiinteistöt joudu kokonaisturvallisuuden kannalta vääriin käsiin.
Strategisia kohteita, joiden ympäristöllä voi olla turvallisuusulottuvuus, voivat olla muun muassa sotilasalueet, strategiset tie-, rata-, silta- ja patorakenteet sekä merenkulkuväylät ja satamarakenteet sekä tietoliikenteeseen ja sähkönsiirtoon liittyvät kohteet.
Suna Kymäläinen: Pelko hallituksen toimeenpanossa
SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Suna Kymäläinen on tyytyväinen puolustusministeriön julkaisemaan työryhmäraporttiin ”Valtion kokonaisturvallisuuden parantaminen kiinteän omaisuuden siirroissa”.
– Työryhmä on tehnyt hyvää työtä. Selväksi tuli, että rajoituksia tarvitaan, summaa aiheesta lakialoitteen ja kansalaisaloitteen tehnyt Kymäläinen raportin annin.
– Odotetusti työryhmä törmäsi ongelmaan, kuinka strategiset kohteet määritellään ja kuinka maa-ja kiinteistökauppoja voitaisiin rajoittaa vain näiltä salaiseksi luokitetuilta osilta, Kymäläinen jatkaa.
– Pelko tietenkin nousee, ehtiikö hallitus valmistelemaan lainsäädännön valmiiksi kuluvalla hallituskaudella, asia vaatii useilta ministeriöiltä valmistelua.
Hänen mielestään luvanvaraisuuteen palaaminen olisi järkevin tie.
– Silloin palattaisiin lainsäädäntöön, joka on ollut Suomessa voimassa vuoden 1999 loppuun saakka ja hyvällä menestyksellä. Se on jo kertaalleen koeponnistettu käytännössä, Kymäläinen opastaa.
– Toivon hallituksen ottavan asian sille kuuluvalla vakavuudella valmisteluun ja pistävän asian pikaiseen valmisteluun, jottei hallituskausi valu hukkaan, Kymäläinen sanoo.