Ulkoasiainvaliokunnan mietintö kehityspolitiikan vaikuttavuudesta ja johdonmukaisuudesta Kohti reilumpaa maailmaa ilman köyhyyttä -selonteosta valmistui tiistaina.
Valiokunnan mielestä kehityksen nopeasti muuttuva kokonaisuus edellyttää Suomelta ketterämpää ja kokonaisvaltaisempaa politiikkaa.
– Selonteko antaa hyvän kokonaiskuvan Suomen toiminnasta ja noudatetuista periaatteista ja toimintatavoista, jotka ovat sinällään hyviä.
Valiokunta pitää tervetulleena siirtymistä tulosperustaiseen toimintatapaan, jonka ensimmäiset myönteiset tulokset ovat jo nähtävissä.
Valiokunnan mielestä selonteossa olisi pitänyt tarkastella, miten valtionhallinto kokonaisuudessaan on onnistunut hallituksen linjaamien johdonmukaisuus- ja kehitystavoitteiden toteuttamisessa vaalikauden aikana.
– Vaikuttaminen pelkästään kehityspolitiikan kautta on tehotonta ja pitkällä aikavälillä kestämätöntä, ellei kehityspolitiikan tavoitteita ole integroitu muiden sektoreiden suunnitteluun ja päätöksentekoon, valiokunta toteaa.
Valiokunta pitää selonteon keskeisenä puutteena, että siinä ei ole lainkaan käsitelty Suomen vaikuttamista EU:n politiikkaan. Valiokunta korostaa, että Suomen pitää toimia aktiivisesti, jotta EU:n maatalouspolitiikka ei vaikuta haitallisesti kehitysmaiden ruokaturvaan, maataloustuotantoon tai markkinoillepääsyyn.
Niin ikään valiokunta tukee vihreään talouteen siirtymistä ja korostaa ruokaturvan merkitystä. Se edellyttää, että kehitysyhteistyön rahoitusta elintarviketuotantoon ja maaseudun kehittämiseen kasvatetaan.
Ulkoasiainvaliokunta edellyttää, että valtioneuvosto laatii kerran vaalikaudessa selonteon, jossa arvioidaan kehityspolitiikan pitkän aikavälin vaikuttavuutta. Valiokunta edellyttää myös, että valtioneuvoston kanslian johdolla EU-koordinaatiota käytetään tehokkaasti kehityspoliittisen johdonmukaisuuden vahvistamiseksi.
Valiokunta ehdottaa myös, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin yksityissektorin toimintaedellytysten vahvistamiseen kehitysyhteistyössä.
Suomi käyttää kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun tänä vuonna yli 1,15 miljardia euroa, mikä on määrällisesti enemmän kuin koskaan aiemmin ja vastaa noin 0,56 prosenttia bruttokansantulosta.