Maahanmuuttoviraston mukaan Ukrainasta paenneiden kansainvälistä suojelua hakeneiden määrä on kasvanut huomattavasti viime viikon aikana. Venäjän hyökkäyksen jälkeen 9[nbsp]247 Ukrainan kansalaista on hakenut kansainvälistä suojelua Suomessa.
Suurin osa hakee Suomesta tilapäistä suojelua, jota Suomi myöntää muiden EU-maiden tavoin Ukrainasta paenneille. Tilapäistä suojelua hakeneista valtaosa on ollut naisia ja lapsia.
– Vaikka määrät ovat olleet selkeässä nousussa, edelleenkin suurimmalla osalla Ukrainasta paenneista on ollut aiempi side Suomeen, kertoo turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen tiedotteessa.
Tilapäistä suojelua voidaan myöntää myös niille Venäjän hyökkäyksen takia paenneille EU:n ja Schengen-sopimuksen ulkopuolisten maiden kansalaisille ja kansalaisuudettomille, jotka ovat oleskelleet laillisesti Ukrainassa ja joiden paluu lähtömaahan turvallisesti ja pysyvästi ei ole mahdollista.
Muut kuin Ukrainan kansalaiset ovat jättäneet Suomessa tähän mennessä 93 tilapäisen suojelun hakemusta.
Maahanmuuttoviraston mukaan ukrainalaisten todellinen määrä Suomessa on suurempi. Kaikki Ukrainasta paenneet eivät hae kansainvälistä suojelua, kun saapuvat Suomeen. Ukrainalaiset voivat oleskella Suomessa viisumivapaasti kolmen kuukauden ajan. Heillä voi olla myös jokin muu oleskeluluvan peruste, kuten työpaikka tai perheenjäsen Suomessa.
Hakemuksien käsittely etenee
Tilapäistä suojelua haetaan poliisilta tai rajaviranomaiselta, minkä jälkeen Maahanmuuttovirasto myöntää luvan. Maahanmuuttovirasto aloitti tilapäisen suojelun lupien myöntämisen Ukrainasta paenneille reilu viikko sitten. Tähän mennessä tilapäisen suojelun päätöksiä on tehty 409.
Tilapäisen suojelun hakemuksen käsittelyaika on tällä hetkellä noin kaksi viikkoa. Kun päätös on tehty, Maahanmuuttovirasto tilaa henkilölle oleskelulupakortin, jonka saaminen kestää noin kaksi viikkoa.
– Hakemusten käsittely kuitenkin nopeutuu koko ajan, kertoo Lehtinen.
Maahanmuuttovirasto on saanut paljon kysymyksiä myös siitä, miten Ukrainasta paenneiden määrä vaikuttaa muuhun turvapaikkahakemusten käsittelyyn. Viraston mukaan yksi tilapäisen suojelun direktiivin käyttöönoton syistä EU:ssa oli se, että akuutti Ukrainasta paenneiden määrä ei ruuhkauta pitkäaikaisesti EU-maiden turvapaikkajärjestelmiä.
– Kansainvälisen suojelun hakemuksia vastaanotettiin viime viikolla päivässä käytännössä yhtä paljon kuin koko viime vuonna tuli yhteensä uusia turvapaikanhakijoita Suomeen. Tämä olisi johtanut koko turvapaikkajärjestelmän ruuhkaantumiseen. Nyt pystymme käsittelemään myös muita turvapaikkahakemuksia normaalisti, kertoo Lehtinen.
Venäläisten hakijoiden määrässä ei merkittäviä muutoksia
Venäjän kansalaiset ovat jättäneet tänä vuonna 115 turvapaikkahakemusta. Määrä on viime vuosien vaihteluvälissä.
Maahanmuuttoviraston mukaan hiljattain turvapaikkahakemuksen tehneille ei ole vielä tehty turvapaikkapuhutteluja.
– Turvapaikan hakemisen perusteita ei ole mahdollista eritellä. Turvapaikanhakijan suojelun tarve arvioidaan yksilöllisesti. Yleisesti ottaen viime vuosina merkittävimpiä hakijaprofiileja Venäjän kansalaisten osalta ovat olleet pohjoiskaukasialaiset hakijat, poliittiset aktivistit ja Jehovan todistajat.
Lisäksi 28 Venäjän kansalaista on hakenut tilapäistä suojelua. Tilapäistä suojelua hakeneet Venäjän kansalaiset ovat tyypillisimmin Ukrainasta paenneiden perheenjäseniä.
Venäläiset ovat yleensä Suomessa myös yksi suurimmista oleskelulupien hakijaryhmistä. Venäläisille myönnetään vuosittain oleskelulupia perheen, työn ja opiskelun perusteella. Oleskelulupahakemuksissa ei ole tällä hetkellä näkyvissä merkittäviä muutosta. Viime vuonna venäläiset jättivät 4[nbsp]345 ensimmäistä oleskelulupaa koskevaa hakemusta.