Brittiläinen Royal United Defense Research Institute (RUSI) raportoi toukokuussa, että ukrainalaiset menettävät noin 300 kauko-ohjattua lentolaitetta eli droonia päivässä, yli 10 000 kuukaudessa. Ranskalainen Le Monde vertaa määrää Ranskan maavoimien kaikkien droonien määrään, joka on vähän yli 3 000.
Ukrainassa käytävässä sodassa kumpikin osapuoli käyttää lukemattomia määriä drooneja kohdetiedusteluun, maajoukkojen tukemiseen ja vihollisen ajoneuvojen lamauttamiseen ja tuhoamiseen. RUSI:n mukaan etulinjan 10 kilometrin matkalla näkyy 25–50 droonia linjan kummallakin puolella.
Jos sodan alussa suuret, taktiset lennokit – kuten Bayraktar TB2 – olivat pääosassa, nyt taivaalla näkyy pääasiassa siviilikäyttöön tarkoitettuja, paljon pienempiä drooneja. Eniten käytössä kummallakin osapuolella ovat kiinalaiset, alle 1 000 euron DJI-nelikopterit. Niitä käytetään sekä taistelukentän tiedusteluun että tykistötulen ohjaamiseen. Jotkut niistä pudottavat myös pieniä kranaatteja vihollisen asemiin ja ajoneuvoihin.
Le Monden haastatteleman ranskalaisen sotilaslähteen mukaan Ukrainan maavoimilla on käytössä 5 000 droonia ja jokaisella yksiköllä yhdestä kolmeen tiedusteludroonia. Niillä lennetään matalalla, minkä vuoksi ne ovat hyvin haavoittuvia. Niiden elinkaari on neljästä kuuteen lentoa.
Edullisten ja yksinkertaisten droonien massakäyttö kuin kulutushyödykkeinä on täysin uutta. Toimintatapa on läntisille asevoimille järjenvastaista, koska siinä täytyy sietää raskaita tappioita. Vaanivien aseiden rooli on korostunut, vaikka niiden osuus ei ole vielä suuri. Ne laukaistaan taistelukärkineen etulinjan yli ilman ennalta määrättyä maalia, jota ne etsivät sensoriensa välityksellä joko operaattorin tai ohjelmoidun algoritminsa avulla. Ne muodostavat jatkuvan uhan ajoneuvoille ja ovat psykologisesti haastavia sotilaille.
Sodan kumpikin osapuoli on lisännyt merkittävästi droonitorjuntaansa. Useimmilla ukrainalaisyksiköillä on signaalinlamautuslaitteita, eräänlaisia elektromagneettisia kivääreitä, joilla droonia kohti suunnattuna katkaistaan sen viestintä- ja navigointiyhteydet. Niiden torjuntateho ulottuu muutaman kilometrin päähän.
Venäläisillä on myös tehokkaampia droonitorjuntalaitteita, jotka ulottuvat kymmenien kilometrien päähän. Venäjällä on niitä keskimäärin yksi jokaista kymmentä etulinjan kilometriä kohti. Niiden haittapuolena on se, että ne pudottavat taivaalta myös omat droonit.
Sekä Ukrainalla että Venäjällä on oma drooniteollisuutensa. Ukrainassa valmistajien määrä on kasvanut muutamassa vuodessa kolminkertaiseksi, 30:stä 90:een. Venäjälle valmistusmäärien nostaminen on ollut haastavampaa ulkomaisen elektroniikan vähentyneen saatavuuden takia, mutta se ei ole estänyt alkamasta rakentaa iranilaisten vaanivien aseiden valmistuslinjaa Jelabugaan, 900 kilometriä Moskovasta itään. Valkoisen talon kansallisen turvallisuusneuvoston tiedottajan John Kirbyn mukaan tuotantolinja voi olla täydessä toiminnassa ensi vuoden alussa.