Ukrainan rintaman droonioperaattorit opastivat suomalaisia Niinisalossa

Droonit olivat näkyvässä osassa Maavoimien Mighty Arrow 2026 -harjoituksessa 28. huhtikuuta – 9. toukokuuta 2026.
Ukrainalaissotilas testaamassa FPV-droonia Zaporizhzhian alueella. AFP PHOTO / ANDRIY ANDRIYENKO / 65TH MECHANIZED BRIGADE OF UKRAINE ARMED FORCES - HANDOUT
Ukrainalaissotilas testaamassa FPV-droonia Zaporizhzhian alueella. AFP PHOTO / ANDRIY ANDRIYENKO / 65TH MECHANIZED BRIGADE OF UKRAINE ARMED FORCES - HANDOUT

Viime vuoden elokuussa Suomen maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Pasi Välimäki totesi, että vuonna 2026 puolustushaaralle on tulossa sekä FPV-drooneja, isompia lennokeita, kuormalennokeita ja droonien torjuntavälineitä. Maavoimien Mighty Arrow 2026 -harjoituksessa 28. huhtikuuta – 9. toukokuuta droonit olivat jo näkyvässä osassa.

Aamun harjoituksen aikaan 29. huhtikuuta aukealla hiekkaharjulla harjoitusalueen keskellä kuului alinomaa droonien kiivas vinkuna, kun ne kuljettivat kranaatteja simuloineita padel-palloja pudottaen niitä vastustajan niskaan. Mutta Välimäen mukaan mekanisoidun joukon sotilaat eivät pystyneet kuulemaan niitä lainkaan ollessaan liikkeellä. Heillä oli kuulosuojaimet, he keskittyivät omaan tehtäväänsä, moottorit kävivät ja vaunutykit tulittivat.

Droonien vauhti oli huomattavan suuri, kun sen näki omin silmin. Mahdollisuudet niiden välttämiseksi ovat vähäiset, jos on jäänyt droonioperaattorin tähtäimeen.

Välimäki viittasi tapaamiseensa Ukrainan maavoimien komentajan kanssa maaliskuussa. Tämä oli kertonut, että drooneja tulitetaan haulikolla tilanteissa, joissa jotain paikkaa suojaava ampuja on itse suojassa eikä drooni ole tulossa kohti. Jos drooni on tulossa kohti, se tulee niin nopeasti, että mitään ei ehdi tehdä. Kyse ei ole pelkästään droonin nopeudesta, vaan myös lennättäjien korkeasta taidosta.

Droonien torjuntaan Suomessa testataan parhaillaan droonitutkia ja elektronisia häirintäjärjestelmiä yhdessä rynnäkkökiväärin päälle kiinnitettävien Smartshooter-tähtäinten kanssa. Taukopaikalla oli esittelyssä Smartshooter 2000 ja uudempi SMASH 3000. Uudempi malli painaa 740 grammaa, joka on selvästi vähemmän kuin edellisen version paino.

Tähtäimen heikkoudeksi suomalaisessa metsämaastossa on havaittu sen tähtäyspisteen kiinnittyminen mieluummin puiden oksiin kuin lentävään drooniin. Avomaastossa ja taivasta vasten se toimii hyvin. Järjestelmän akunkesto on 72 tuntia tai 3600 tähdättyä laukausta.

Harjoituksessa suomalaiset ja liettualaiset FPV-lennättäjät harjoittelivat ukrainalaisten neuvonantajien opastuksella. Ukrainan rintamalta saapui harjoitukseen kokeneita FPV-operaattoreita, jotka osallistuivat harjoitukseen ja palasivat Ukrainaan harjoituksen päätyttyä.

Välimäki kertoi tämän erityisesti niille, jotka sanovat, että Maavoimat on vanhanaikainen eikä tee mitään. Työn alla on paljon kehittämistä, josta operaatioturvallisuuden takia ei vain voida julkistaa mitään.

Suomalaisia drooneja kehittäviä yrityksiä Välimäki kehottaa testaamaan tuotteitaan Ukrainassa ja saamaan sieltä palautteen siitä, mikä toimii ja mikä ei. Tämän jälkeen voi aloittaa keskustelun Suomen maavoimien kanssa. Monet suomalaisyritykset ovatkin hänen mukaansa olleet tässä aktiivisia ja tekevät hyvää työtä.

Järjestelmä valmistellaan yhteensopivaksi muiden turvallisuusviranomaisten järjestelmien kanssa.
Erään lähteen mukaan pilotti puhui suoranaisesta droonien miinakentästä.
Rahoitus mahdollistaa suunnitellun droonitorjuntakyvyn kehittämisen nopeutetusti.
Mainos