Suomi ja muut Ukrainan kumppanimaat voivat ottaa oppia Ukrainan drooneihin liittyvästä tietotaidosta, mutta opit pitää mukauttaa oman maan olosuhteisiin eikä niitä voi kopioida suoraan, toteaa ukrainalaisessa Darknode-pataljoonassa palveleva komppanian varapäällikkö Eugene Lesin.
412. Nemesis-prikaatiin kuuluva Darknode-pataljoona on erikoistunut Venäjän Shahed-tyyppisten suurten hyökkäysdroonien torjuntaan.
Droonit ja lennokit määrittelevät yhä enemmän nykyaikaista sodankäyntiä Ukrainassa. Ne ovat tulleet jäädäkseen sekä taistelukentälle että rintamalinjan taakse.
Ukraina ja sen kumppanimaat, Suomi mukaan lukien, suunnittelevat ja toteuttavat droonien yhteistuotantoa ja -hankintoja. Näin Ukrainaa voidaan tukea entistä tehokkaammin ja samalla ottaa käyttöön joitakin Ukrainan droonituotantoon liittyviä oppeja mahdollista tosipaikkaa varten.
Tehokkaan droonintorjunnan rakentamiseen liittyy tiettyjä perusasioita, jotka muodostavat toimivan kokonaisuuden. Lesin ei kuitenkaan ala kertoa muille maille, miten Venäjää vastaan pitäisi taistella tosipaikassa.
– Tosiasia on se, että kukaan ei voi opettaa toista maata käymään omaa sotaansa. Jokaisen maan täytyy oppia sotimaan sotansa itse. Tukea voi aina saada kumppaneilta, lahjoittajilta ja vapaaehtoisilta. Mutta jokainen taisteluskenaario on jossain määrin ainutlaatuinen, hän sanoo Verkkouutisille.
– Teknologiasta puheen ollen eri maat voivat ottaa oppia Ukrainan kokemuksista teknologian ja tiettyjen taisteluskenaarioiden suhteen. Mutta se pitää mukauttaa omaan tilanteeseen ja (mahdolliseen) taistelukenttään.
Upseerin mukaan tosipaikassa jokaisen maan on oltava valmis toimimaan joustavasti ottaen huomioon kokonaistilanne.
– Eli ei vain valmistautua häiritsemään tietyllä korkeudella lentävää droonia. Joustavuus on avainasemassa.
Kyse ei ole pelkästään drooneista
Darknode-pataljoona ilmoittaa tuhonneensa 2 600 ilmamaalia, joista 1500 oli Shahed-drooneja. Pataljoonalla on tärkeä rooli uudenlaisten droonintorjuntateknologioiden kehittämisessä.
Ukrainan asevoimien tehokas tapa kehittää torjunta- ja hyökkäysdrooneja perustuu nopeaan innovaatiotoimintaan ja palautekehään teollisuuden kanssa.
– Tällä on suuri merkitys. Meidän prikaatimme on tiiviissä yhteydessä insinööreihin, jotka kehittävät ja päivättävät teknologiaa. On erittäin tärkeää antaa nopeasti palautetta ja saada nopea päivitys teknologiaan, laitteistoon ja ohjelmistoon, Eugene Lesin kertoo.
– Kun huomaamme, että jotkut asiat toimivat tehokkaasti mutta toiset ei, annamme heti palautteen insinöörille ja valmistajalle. Eikä se saa kestää useita viikkoja tai kuukausia. On erittäin tärkeää, että päivitykset otetaan käyttöön mahdollisimman nopeasti taistelukentällä.
Hän korostaa, että monet prikaatin sotilaista tulevat esimerkiksi it-maailmasta.
Upseerin mukaan modernit droonintorjuntaoperaatiot sisältävät laajan valikoiman keinoja. Kyse ei ole pelkästään torjuntadrooneista, jotka ovat olleet huomion keskipisteenä Ukrainan taistelutoimissa. Tarkoituksena on luoda kerroksellinen ilmapuolustus.
– Se on tavallaan integroitu ekosysteemi, jossa on toisiinsa kietoutuneita prosesseja, komponentteja ja joukkoja (eri puolustushaarojen koordinoimana). Siihen voi kuulua erilaisia ilmatorjuntaohjuksia, ilmatorjuntatykistöä, torjuntadrooneja ja elektronisen sodankäynnin keinoja.
– Tätä järjestelmää voidaan tilanteen mukaan skaalata, ja se on erittäin tehokas sekä yhteentoimiva erilaisissa olosuhteissa.
Suomen puolustusvoimat kehittää droonikykyjään kiivaasti. Panssariprikaatin johtamassa Mighty Arrow 26 -harjoituksessa käytettiin ensimmäistä kertaa miehittämättömiä lentolaitteita niin tiedusteluun, tulenkäytön johtamiseen kuin iskuihin. Pääpaino oli FPV-droonien integroinnissa osaksi joukkojen taistelua. FPV-toiminnan kehittämiseen osallistui myös ukrainalainen FPV-ryhmä.
Myös Naton transformaatiojohtoportaan (Allied Command Transformation, ACT) droonintorjunta-aloite LCI-X pyrkii vahvistamaan liittokunnan kykyä vastata nopeasti kehittyvään uhkaan miehittämättömiltä järjestelmiltä. Aloitteen testaustapahtumien sarja toteutetaan Suomessa Riihimäellä, Turussa, Oulussa ja Joensuussa 1.–10. kesäkuuta, ja niissä testataan uusia innovatiivisia ratkaisuja droonien havaitsemiseen ja tuhoamiseen sekä seuraavan sukupolven viestintä- ja tiedonsiirtoon.
Kriisinsietokyky
Ukrainan kerrotaan onnistuneen torjumaan noin 92 prosenttia Venäjän laukaisemista Shahed-tyyppisistä hyökkäysdrooneista, vaikka Venäjän iskujen määrä on ollut ennätyskorkealla.
Massiiviset droonihyökkäykset Ukrainan kaupunkeihin eivät noudata aina samaa kaavaa, mutta ne ovat yleensä hyvin koordinoituja. Hyökkääjä muuttaa muun muassa lentokorkeuksia, reittejä, hyökkäysaaltoja ja ajankohtia.
Eugene Lesinin mukaan haastavimmat ja vaikeimmat tehtävät liittyvät tällaisten hyökkäysten torjuntaan.
– Venäläiset yrittävät löytää parhaan lähestymistavan kohteisiinsa. He laukaisevat drooneja yöllä ja päivällä sekä aalloissa tai suurina määrinä samanaikaisesti.
– Yksi haastavimmista operaatioista on torjua satojen droonien massiivinen hyökkäys, joka suoritetaan kaikista suunnista.
Vaikka moderni teknologia on tärkeässä roolissa mahdollisessa kriisi- tai sotatilanteessa, Lesinin mukaan ihmisten kriisinsietokyky ja valmius toimia ovat kuitenkin kaiken perusta.
– Ihmisten on oltava valmiita pitämään puolensa. Mielenlaatu on tärkeä asia. Droonit ovat teknologiaa, mutta ihmiset silti käyttävät niitä jossain määrin. Jos henkilö kykenee henkisesti ja vapaaehtoisesti pitämään pintansa, pysymään maassaan ja vastustamaan hyökkääjää, niin sillä on todella suuri merkitys.
– Kuka tahansa voi opetella lennättämään droonia tai ostaa elektronisen häirintälaitteen, mutta kriisinsietokykyä ei voi ostaa.