Kovien taisteluiden jatkuminen Itä-Ukrainassa oli väistämätöntä, koska diplomaattiset yritykset kriisin ratkaisemiseksi eivät ole onnistuneet, arvioi Moskovasta käsin toimivan Center for Social and Political Research -ajatushautomon johtaja Vladimir Jevsejev.
– Kummankin osapuolen piti kerätä lisää resursseja ja mobilisoida joukkojaan, Jevsejev sanoo Moscow Timesille.
Sekä Ukrainan hallituksen joukot että Venäjän tukemat Itä-Ukrainan separatistit ovat jälleen ottaneet käyttöön raskasta tykistöä. Raskaat taistelut alkoivat uudelleen usean kuukauden rauhallisemman jakson jälkeen.
Minskin helmikuussa allekirjoitettu tulitaukosopimus on osoittautunut hauraaksi, eikä se ole kyennyt luomaan perustavanlaatuista ratkaisua kriisiin.
Kiovassa toimivan Center of Political and Conflict Studies -ajatushautomon johtaja Mikhail Pogrebinsky on samoilla linjoilla Jevsejevin kanssa. Pogrebinsky ei yllättynyt väkivaltaisuuksien elpymisestä.
– On selvää, että Kiova ei halua keskustella separatistien kanssa. Ukrainan johto nimittää separatisteja usein terroristeiksi, Pogrebinsky kertoo.
Pogrebinskyn mukaan diplomaattinen ratkaisu edellyttäisi demokraattisten vaalien järjestämistä separatistien hallitsemilla alueilla. Siten alueelle saataisiin lailliset johtajat.
– Ainoa vaihtoehto vaaleille on näännytyssota, jonka Ukraina todennäköisesti häviäisi. sellainen skenaario olisi traaginen.
Venäläisellä politiikan tutkija Andrei Piontkovskylla on toisenlainen teoria: presidentti Vladimir Putin tarjosi lännelle mahdollisuutta Ukrainan kriisin jäädyttämiseksi, mutta sitä ei hyväksytty.
– Putin ehdotti rauhanomaista rinnakkaiseloa lännen kanssa. Venäjä pitäisi Krimin eikä jatkaisi laajentumistaan Ukrainassa, Piontkovsky spekuloi viitaten presidentti Putinin, Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin ja Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerryn keskusteluihin viime kuussa Sotšissa.
– On selvää, että tämä tarjous hylättiin ja nyt Putinilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kärjistää tilanne.