Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeeseen liittyy suuria turvallisuuspoliittisia näkökohtia ympäristöhuolien lisäksi, arvioi professori, ex-diplomaatti Alpo Rusi.
– Jos niitä (turvallisuuspoliittisia ongelmia) ei näe, niin sitten ei ole varmaan näkökyky kunnossa. Tässä ei voi olla näkemättä näitä monia huolestuttavia piirteitä, Rusi sanoo Verkkouutisille.
Ukrainan presidentti Petro Poroshenko varoitti tiistaina Suomen-vierailullaan Venäjän suunnittelemasta Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta, johon liittyy hänen mukaansa suuria poliittisia vaaroja. Poroshenko kyseenalaistaa myös putken taloudelliset hyödyt. Ukrainalla on konkreettista kokemusta Venäjän kaasuputkipolitiikasta vuosien 2005 ja 2009 välillä.
– Nord Stream 2 -hanke olisi pitänyt laittaa poikki jo vuonna 2014, koska Itämerellä oli vakavaa sotilaallista häirintää Venäjän puolelta. Silloin olisi pitänyt tehdä turvallisuuspoliittinen selvitys, Rusi toteaa.
Sotilaallinen jännite Itämerellä on kasvanut Venäjän Ukrainaan kohdistamien aggressioiden ja Krimin Venäjään liittämisen myötä. Venäjän ilmavoimien koneet ovat toistuvasti loukanneet Baltian maiden, Suomen ja Ruotsin ilmatilaa, ohittaneet Naton sotilasaluksia lähietäisyydeltä ja simuloineet hyökkäyksiä Tanskan alueella.
Tanska ja Ruotsi ovat kiinnittäneet huomiota kaasuputkihankkeeseen turvallisuuden näkökulmasta, kun taas Suomi on painottanut ympäristönäkökohtia.
– Ensinnäkin tämän toisen putken rakentaminen ei ole ympäristön kannalta ongelmatonta, Rusi sanoo viitaten muun muassa ruotsalaisilta asiantuntijoilta saamiinsa tietoihin.
Toisekseen se voidaan hänen mukaansa nähdä perustellusti Venäjän laajemman geopoliittisen strategian osana.
– Kun nämä hankkeet aloitettiin vuonna 2005, niin tilanne on sen jälkeen muuttunut Itämeren alueella koko ajan kielteisemmäksi siltä osin, että Venäjä on lisännyt sotilaallista toimintaansa.
Rusi korostaa, että Venäjän johdon edustajat ovat perustelleet puheenvuoroissaan laivaston vahvistamista Itämerellä, koska heidän pitää suojella tätä putkea.
– Venäjä on myös tuonut puheenvuoroissa esille valmiutensa käyttää sotilaallisia keinoja, mikäli putkeen kohdistuu heidän määrittelemiänsä uhkia.
– Toisin sanoen tämä putki palvelee liian läpinäkyvästi Venäjän geopoliittisia laajentumisintressejä.
Poliittinen takaportti
Nord Stream on jo rakentanut Itämerelle kaasuputken Venäjältä Saksaan ja suunnittelee uutta Nord Stream 2 -hanketta. Kaasuputkihanketta valmistelevan yhtiön enemmistöomistaja on venäläinen maakaasu- ja öljykonserni Gazprom.
Maakaasukysymys on kiistanaihe Ukrainan valtion ja Venäjän valtio-omisteisen Gazpromin välillä. Ukraina on energiahuollossaan riippuvainen Venäjän toimittamasta maakaasusta. Maiden välillä on ollut kasvavaa erimielisyyttä kaasun hinnasta.
Rusin mukaan on vaikea ymmärtää, miten Suomen virallisissa kannanotoissa on pitäydytty pelkästään ympäristönäkökohtien arvioinnissa, koska tähän liittyy myös Euroopan energiaunionin kehittäminen.
Euroopan unioni ei katso hyvällä energiariippuvuutta Venäjästä. Suomi on mukana EU:n Energiaunionissa, jonka yhtenä tarkoituksena on vähentää riippuvuutta polttoaineista, energiantoimittajista ja toimitusreiteistä.
– Myös Ukrainan saamat tulot vähenisivät kauttakulkumaana. Ukraina pyrkii kuitenkin olemaan osa EU:n yhteisöä assosiaatiosopimuksen kautta.
Rusin mielestä Baltian maiden huolet pitää ottaa huomioon.
– Suomen ulkopolitiikkaa ei voida harjoittaa kerta toisensa jälkeen unohtamalla Baltian maiden turvallisuushuolet.
Hän sanoo kokevansa ympäristönäkökulmien korostamisen lähinnä poliittisena takaporttina, jotta putkelle ei tarvitsisi sanoa ei.
– Tämä liittyy Suomen ja Venäjän kahdenvälisiin suhteisiin eli suhteiden katsotaan vaurioituvan, jos Suomi alkaa vastustaa tätä putkea.
Rusi muistuttaa, että hankkeen taustalla on erittäin arvovaltainen konsultti.
– Paavo Lipposella on laajat poliittiset suhteet Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä. Ilmeisesti kukaan Suomen hallituksesta ei ole halunnut pilata välejään Lipposen kanssa.