Kun Venäjää diktaattorin ottein johtava Vladimir Putin täytti viime viikolla 70 vuotta, hänellä ei ollut juurikaan syytä juhlaan, sanoo Atlantic Council -ajatushautomon Ukraine Alert -palvelua johtava Peter Dickinson.
– Putinin katsottiin ison osan 22-vuotista valtakauttaan elvyttäneen Venäjää ja palauttaneen maansa 1990-luvun nöyryytysten jälkeen takaisin kansainvälisen politiikan eturintamaan. Hänen päätöksensä hyökätä Ukrainaan teki kuitenkin hänestä toksisen henkilön ja jätti Venäjän eristetymmäksi kuin koskaan. Putin Suuresta on alle vuodessa tullut Putin Paaria, Dickinson toteaa artikkelissaan.
Kun Putin aloitti 24. helmikuuta täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan, moni tarkkailija kuvitteli Ukrainan vastarinnan romahtavan muutamassa tunnissa, minkä jälkeen Kreml olisi voinut asettaa Kiovaan mieleisensä hallinnon.
– Putinin epäonneksi Ukraina taisteli vastaan. Ukrainan kansan rohkeus ja päättäväisyys, jota se hyökkäyksen ensimmäisten päivien myllerryksen aikana osoitti, sai osakseen koko maailman ihailun. Konflikti, jonka Putin oli pyrkinyt esittämään ”sotilaallisena erikoisoperaationa” Venäjän oikeutettujen turvallisuusongelmien ratkaisemiseksi, ymmärrettiin nyt laajalti brutaaliksi ja täysin laittomaksi imperialistiseksi valloitussodaksi.
Vaikutusvallan romahdus
Venäjän asevoimien menestys taistelukentällä on sodan pitkittyessä jatkuvasti heikentynyt.
– Moskova on kärsinyt huikeita tappioita ja menettänyt muun muassa kymmeniä tuhansia sotilaita ja kymmeniä komentajiaan. Venäjän aikoinaan ylistetty armeija on joutunut naurunalaiseksi, kun sen panssarivaunuja on hinattu pois ukrainalaisilla traktoreilla ja sen jatkuvat perääntymiset on selitelty ”hyvän tahdon eleiksi”, Dickinson sanoo.
Eivätkä Putinin murheet suinkaan rajoitu Ukrainan taistelukentille, vaan vaakalaudalla on koko Venäjän kansainvälinen asema.
– Maat kaikkialla Moskovan perinteisessä vaikutuspiirissä ovat rohkaistuneet Venäjän armeijan kehnosta toimintakyvystä ja uhmaavat nyt avoimesti Kremliä, Dickinson toteaa.
Kazakstan on hivuttautunut sodan kestäessä yhä lähemmäs länttä ja Kiinaa. Etelä-Kaukasuksella Venäjä on paljastunut hampaattomaksi tilanteessa, jossa Azerbaidžanin ja Armenian välinen konflikti on jälleen kerran kärjistynyt, hän muistuttaa.
– Näyttää siltä, että Ukrainasta on tulossa Putinin imperialististen pyrkimysten hautausmaa.
Itse aiheutettu tilanne
Putinin ahdingossa on Dickinsonin mielestä erityisen kiinnostava piirre se, että hän on sen lähes tyystin itse aiheuttanut.
– Hänen hyvin dokumentoitu Ukraina-pakkomielteensä on selvästi hämärtänyt hänen arvostelukykyään ja vienyt hänet sarjaan katastrofaalisia päätöksiä, jotka ovat mitätöineet hänen valtakautensa alkuvuosina saavuttamansa menestyksen, Dickinson sanoo.
Vaikka Putin on pyrkinyt parhaansa mukaan rajaamaan sotaretkensä Ukrainan sisälle, on Dickinsonin mukaan nähtävissä yhä enemmän merkkejä siitä, että epävakaus on leviämässä myös Venäjälle.
– Toistaiseksi Venäjän kansalaiset ovat lähinnä äänestäneet jaloillaan. Arviolta 700 000 venäläistä pakeni maasta kahden ensimmäisen viikon kuluessa liikekannallepanojulistuksesta. On kuitenkin viitteitä myös siitä, että protestimieliala kasvaa erityisesti Dagestanin kaltaisilla köyhemmillä alueilla, joiden etniset vähemmistöt ovat kärsineet suhteettoman suuria tappioita hyökkäyksen ensimmäisten seitsemän kuukauden aikana, hän toteaa.
– Jos tappiot taistelukentällä jatkuvat, on varmasti enää ajan kysymys, milloin venäläiset havahtuvat siihen, että ongelma on Putin itse.