Kokoomuksen kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnell arvioi Ukrainan muuttaneen strategiaansa tavalla, joka kasvattaa Venäjän presidentti Vladimir Putiniin kohdistuvaa painetta.
Limnell nostaa esiin Ukrainan iskut venäläisen verkkokauppajätti Wildberriesin logistisiin keskuksiin. Hänen mukaansa iskujen vaikutukset voivat ulottua huomattavasti yksittäisiä varastoja laajemmalle.
– Kun venäläiset jonottavat bensapumpuilla, Ukraina iskee nyt myös arkea ylläpitäviin logistisiin hermokeskuksiin. Wildberries-iskut voivat muodostua yhdeksi sodan merkittävimmistä strategisista käännekohdista, Limnell kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Ukraina on viime aikoina iskenyt Venäjän öljynjalostamoihin, polttoainevarastoihin ja muuhun logistiseen infrastruktuuriin. Limnellin mukaan sodan vaikutukset alkavat tämän seurauksena näkyä yhä konkreettisemmin tavallisten venäläisten elämässä.
Bensiiniä voi joutua etsimään, huoltoasemille syntyy jonoja, paketit viivästyvät ja yritysten kuljetuskustannukset kasvavat.
– Sota, jonka Kremlin piti pysyä kaukana arjesta, tulee nyt bensapumpulle, työpaikalle ja kotiovelle. Se on Putinille vaarallista, Limnell toteaa.
Putinin hiljainen sopimus horjuu
Limnellin mukaan Putinin valta perustuu eräänlaiseen hiljaiseen sopimukseen Venäjän valtion ja kansalaisten välillä. Valtio voi käydä sotaa, kunhan tavalliset venäläiset saavat jatkaa elämäänsä mahdollisimman normaalisti.
Bensajonot, tavarantoimitusten katkokset ja hintojen nousu alkavat kuitenkin murentaa tätä asetelmaa.
– Mitä useampi maksaa sodasta arjessaan, sitä vaikeampi Kremlin on hallita tyytymättömyyttä, Limnell kirjoittaa.
Wildberriesin kaltaiseen logistiseen keskukseen tehty isku ei hänen mukaansa vaikuta vain kohteena olevaan rakennukseen. Myyjät voivat menettää tuotteitaan, työntekijöiden toimeentulo vaarantua ja asiakkaiden toimitukset häiriintyä.
Samalla venäläisten keskuudessa voi Limnellin mukaan vahvistua epäilys siitä, pystyykö valtio suojelemaan maan selustaa Ukrainan iskuilta.
Hän arvioi Ukrainan pyrkivän tekemään sodan kustannuksista Venäjällä näkyviä, toistuvia ja henkilökohtaisia.
– Putinille vaarallisinta ei ole yksi palava varasto vaan tunne, ettei normaali arki palaudu. Kun tämä leviää, sotilaallinen paine muuttuu poliittiseksi paineeksi, Limnell sanoo.
Raha jättää aina jäljen. Kysymys on, saako äänestäjä sen nähdä. Suomi saa Euroopan neuvoston korruptionvastaiselta toimieliimeltä, GRECO:lta, toistuvasti saman huomautuksen: poliittisen rahoituksen läpinäkyvyydessä on aukkoja. Järjestelmämme on parempi kuin useimpien.
— Mika Aaltola (@MikaAaltola) July 22, 2026
Mutta… pic.twitter.com/35AG12L0Yt