Ukraina on viime aikoina varoitellut useasti Valko-Venäjän muodostamasta uhasta Ukrainalle. Esimerkiksi Ukrainan asevoimien komentaja Oleksandr Syrskyi on sanonut tiedustelutietojen kertovan Valko-Venäjällä olevan oikeita hyökkäyssuunnitelmia.
Ukrainan droonivoimien komentaja Robert ”Madjar” Brovdi sanoi jo merkinneensä 500 kohdetta Valko-Venäjällä.
Ukraina on toistuvasti varoitellut Valko-Venäjää sotaan osallistumisen vaaroista. Presidentti Volodymyr Zelenskyi on myös ilmaissut huolensa Ranskan virkaveljelleen Emmanuel Macronille, joka soitti neljän vuoden tauon jälkeen diktaattori Aleksandr Lukashenkolle kehottaen tätä pysymään erossa Ukrainasta.
Carnegie-instituutin tutkija Artjom Shraibman pohtii artikkelissaan, mistä näissä varoitteluissa on kyse.
Voimasuhteet ovat muuttuneet sitten vuoden 2022
Uusintahyökkäyksestä Valko-Venäjän kautta on puhuttu siitä lähtien, kun ensimmäinen yritys helmikuussa 2022 epäonnistui.
Shraibman huomauttaa, että voima-asetelmat ovat kuitenkin muuttuneet sitten vuoden 2022. Pohjois-Ukraina on linnoitettu ja miinoitettu. Droonit olisivat hyökkääjiä vastassa samaan tapaan kuin Donbasissa.
Jos Valko-Venäjä osallistuisi hyökkäykseen taas, antaisi se Ukrainalle vapaat kädet toimia. Ukraina iski heti Valko-Venäjällä oleviin kohteisiin samaan tapaan kuin nyt Venäjälle.
Pian Venäjän hyödyntämät yritykset ja koskemattomat öljynjalostamot palaisivat Valko-Venäjällä. Venäjä taas joutuisi irrottamaan joukkojaan Ukrainasta ja siirtämään Valko-Venäjälle.
– Toisin sanoen mahdollinen hyöty-haitta-suhdetta pohtiessa, hyödyt vaikuttavat kyseenalaisilta Moskovalle ja ennen kaikkea Minskillä. Tämä ei toki ole tae siitä, että pahin tapahtuisi. Eihän [Vladimir] Putinin alkuperäinen päätöskään tunkeutua Ukrainaan 2022 ollut rationaalinen.
Ukraina haluaa muistuttaa maailmaa Valko-Venäjän uhasta
Shraibman arvioikin, että todennäköisesti varoitukset ovat ”Ukrainan johdon tapa ilmaista tyytymättömyytensä Minskin ja Washingtonin väliselle vuoropuhelulle”.
– Yhdysvallat ei ole ainoastaan keventänyt pakotteitaan, vaan alkanut hellästi painostaa Puolaa, Liettuaa ja Ukrainaa, jotta nämä sallisivat Valko-Venäjän viedä kaliumlannoitteitaan Yhdysvaltoihin satamiensa kautta, toteaa Shraibman ja huomauttaa:
– Diplomaattisten ja taloudellisten myönnytysten tekeminen Lukashenkolle, joka salli venäläisjoukkojen hyökätä Kiovaan alueensa kautta 2022, näyttää Ukrainan kannalta oikeuden irvikuvalta erityisesti, kun sotaa vielä käydään.
Tutkijan mukaan Ukraina haluaa muistuttaa maailmaa siitä, että Lukashenko on Venäjän satelliitti, joka uhkaa sekä Natoa että Ukrainaa.
– Kiova yrittää palauttaa keskiöön sen, miksi Valko-Venäjän hallinto tulee pitää kurissa eikä palkita. Zelenskyi tekee selväksi, ettei se aio tukea Yhdysvaltojen politiikkaa ja valmistautuu olemaan Euroopan kovin haukka suhteessa Valko-Venäjään.
Shraibman myös arvioi, että Valko-Venäjä tietää Ukrainan olevan nykyään sitä vahvempi. Valko-Venäjä taas ei ole päätöksenteossaan itsenäinen, joten ”Minskin pitäminen varpaillaan ei ole enää suuri riski Kiovalle”.
Lukashenko ilmaisi 21. toukokuuta olevansa valmis tapaamaan Zelenskyin missä tahansa keskustellakseen maiden välisistä ongelmista ja vakuutti, ettei maa ole hyökkäämässä minnekään.
– Tämä on merkittävää liennytystä mieheltä, joka kutsui kolme vuotta sitten Zelenskyi’ä “paskiaiseksi”, kehuskeli Venäjän ydinaseilla ja ennusti Ukrainan murskaavaa tappiota.
Valko-Venäjän diktaattori pelkää Ukrainaa
Shraibman arvelee, että Lukashenko pelkää, että ”kielenkäytön kärjistyminen vain edeltää sitä, että maan vetää sotaan Venäjän sijaan Ukraina”.
– Ensin maa puhuu Valko-Venäjän muodostamasta uhasta, ja sitten se päättää toimia ”ennaltaehkäisevästi” neutraloidakseen uhan, kiteyttää Shraibman Lukashenkon pohdinnan.
Tutkija arvioi, että jos Ukrainan hallituksen tavoitteena on ”pelästyttää Lukashenko pysymään sodasta erossa hinnalla millä hyvänsä”, voi se olla tyytyväinen saavutuksiinsa.
– Kaikki voivat nähdä Lukashenkon kasvoilta pelon ja hämmennyksen siitä, mihin tämä kaikki on menossa.