Itä-Ukrainan venäjämieliset separatistialueet ilmoittivat aiemmin tällä viikolla aikovansa muodostaa uuden liittovaltion, jonka nimeksi tulisi Vähä-Venäjä (ven. Malorossija).
Helsingin yliopiston Itä-Euroopan historian dosentti Johannes Remy pitää Vähä-Venäjä-käsitteen esiin nostamista huolestuttavana askelena ja kehottaa suhtautumaan siihen vakavasti.
– Kun puhutaan Vähä-Venäjästä, siihen sisältyy selkeä julkilausumaton ajatus, että erillistä Ukrainaa ei ole olemassa, Remy sanoo.
– Pidän selvänä, että tämän nimen käyttäminen on tarkoituksellinen viesti.
Sitä, jääkö se vain pelotteluksi vai onko kyseessä alkusoitto eskalaatiolle Ukrainan ja Venäjän välisessä konfliktissa, Remy pitää ennenaikaisena arvioida.
Kun Ukrainan ja Venäjän suhteet vuonna 2014 kärjistyivät, Venäjän informaatiosodan yhdeksi avainkäsitteeksi nousi joksikin aikaa Novorossija (suom. Uusi Venäjä). Käsitteellä on aikoinaan viitattu nykyisen Ukrainan alueen eteläisiin ja itäisiin osiin. Sen käytöstä kuitenkin luovuttiin jo vuoden 2014 aikana vähin äänin.
– Vähä-Venäjä-käsitteen merkitys on ilman muuta radikaalimpi, Novorossijan maltillisempi. Ensi vaiheessahan niin sanotut kansantasavallat ilmoittivat haluavansa erota Ukrainasta, sen jälkeen ne tavoittelivat jonkinlaista järjestelyä, jolla Venäjä saisi vaikutusvaltaa koko Ukrainan asioihin. Nyt ne siis näyttävät viestittävän, että Ukrainaa ei enää ole, Remy sanoo.
Johannes Remy on julkaissut muun muassa 900-luvulta nykyaikaan ulottuvan perusteoksen Ukrainan historiasta.
Punainen vaate
Vaikka Vähä-Venäjä oli Ukrainan alueen autonomisesta kasakkavaltiosta aikoinaan yleisesti käytetty neutraali nimitys, se sai Remyn mukaan viimeistään 1800-luvun loppuun mennessä erillisen Ukrainan kansakunnan olemassaolon kieltävän luonteen. Muutoksen taustalla oli yhtäältä Ukrainassa noussut kansallisuusaate, toisaalta Venäjän ja venäläisten ylivaltaa tosiasiallisesti korostanut panslavismi.
Ristiriitaisuus ei rajoitu vain propagandasyistä elvytettyihin historiallisiin käsitteisiin, vaan jopa sana Ukraina voi olla punainen vaate Venäjälle.
– Ukraina on vakiintunut Venäjästä erillisen valtion ja kansakunnan nimeksi, kun taas nimeen Vähä-Venäjä liittyy voimakas konnotaatio, että se on osa Venäjää ja venäläistä kansakuntaa. Ukraina-nimen hylkääminen viittaa siis siihen, että alue nähdään nyt osana Venäjää. Tämä sopii yhteen sen presidentti Vladimir Putinin muutaman kerran esittämän ajatuksen kanssa, että ukrainalaiset ja venäläiset ovat yksi kansakunta, Remy sanoo.
Neuvostovallan aikana Ukrainan Venäjästä erillinen asema ainakin periaatteessa tunnustettiin. Ukrainalla oli paitsi laaja kieli- ja kulttuuri-itsehallinto, jopa Moskovasta ohjattu kulissijäsenyys YK:ssa.
Putinin nyky-Venäjä korostaa Neuvostoliittoa voimakkaammin nimenomaan venäläistä etnistä identiteettiä. Erityisen selvästi tämä näkyy Venäjän helmikuussa 2014 miehittämällä ja kansainvälisen oikeuden vastaisesti itseensä liittämällä Krimillä.
– Krimin tataarien ja sikäläisen ukrainankielisen väestön asemaa ja oikeuksia on ajettu jatkuvasti ahtaammalle, Remy sanoo.
Toimittaja: HEIKKI HAKALA
