Työelämän muutosten odotetaan lisäävän konflikteja organisaatioissa tulevaisuudessa. Jo nyt esimiesten ajasta jopa 40 prosenttia kuluu konfliktien ja niihin liittyvien asioiden käsittelemiseen.
Helsingin yliopistossa väittelevä Kalle Siira on tarkastellut konfliktinhallinnan teorioita ja käytännön malleja suomalaisorganisaatioissa. Väitöstutkimuksen mukaan konflikteja käsitellään hyvin vanhakantaisesti eli epämieluisista näkökulmista ei puhuta, asiat lakaistaan maton alle tai ne jyrätään valtaa käyttäen.
Suomalaisnaiset muita kovempia työelämän konflikteissa
Vaikka suomalaisia pidetään maailmalla usein vetäytyvinä ja pidättäytyvinä, sama ei päde suomalaisten käytökseen konfliktitilanteissa. Siiran tutkimus osoittaa, että suomalaiset ovat odotettua suorempia työpaikan konflikteissa. Jopa suoraviivaisuudestaan tunnetut yhdysvaltalaiset jäivät joiltain osin suomalaisten taakse.
Etenkin naisten suoraviivaisuus yllätti. Tutkimukset ovat toistuvasti osoittaneet, että naiset ovat miehiä vetäytyvämpiä konflikteissa. Suomessa naiset ovat kuitenkin samalla tasolla miesten kanssa.
– Suomalaisnaisilla oli yllättävän kova tarve pelastaa omat kasvonsa konflikteissa, mikä on puolestaan yhteydessä kontrolloivaan käytökseen. Takana on usein halu näyttää kovalta, mikä on ollut perinteisesti miesten tavaramerkki konflikteissa, Siira sanoo.
Insinööriajattelu ajaa tärkeiden asioiden tukahduttamiseen
Johtamisopit ovat jo vuosia korostaneet eri näkökulmien esille pääsemisen tärkeyttä organisaatioiden innovatiivisuuden ja menestyksen lähteenä. Siiran väitöstutkimuksen mukaan nämä opit eivät kuitenkaan toteudu suomalaisorganisaatioissa.
Suomalaiset ovat työssään ja viestinnässään hyvin faktakeskeisiä. Konflikteihin liittyy tunne- ja suhdekysymyksiä, jotka eivät ole esimiehille helppoja käsitellä.
Nykytutkimus ja -käytännöt ovat keskittyneet siihen, miten erimielisyydet voitaisiin estää ja konfliktit poistaa. Siiran mukaan taustalla on suomalaisillekin tyypillistä insinööriajattelua, jossa organisaatio nähdään koneena ja konflikti virheenä koneen toiminnassa.
– Ajatusmalli on haitallinen, koska tämä ei vastaa organisaatioiden todellisuutta. Erimielisyyksien automaattinen tukahduttaminen johtaa syyttelyyn, turhautumiseen ja konfliktien eskaloitumiseen, Siira toteaa.
MA Kalle Siiran väitöskirja Organizational Conflict, Conflict Management, and Communication: A Social Complexity Perspective tarkastetaan perjantaina 29. marraskuuta Helsingin yliopistossa.