Länsimaat ovat upottaneet miljardeja euroja koronavirusrokotteisiin, joiden toimivuus ei ole vielä taattu, uutisoi The Guardian.
EU on jo ehtinyt tekemään 2,4 miljardin euron arvoisen sopimuksen rokoteprototyypistä, kun taas Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat tehneet yli miljardin annoksen rokotesopimuksia kuuden eri lääkeyrityksen kanssa. Takuuta siitä, että nämä rokotteet tulevat selviämään testausvaiheesta ei kuitenkaan ole.
Tällä hetkellä koronavirukseen on kehitteillä 321 eri rokotetta, joista 32 on kliinisessä testausvaiheessa. Näistä kourallinen on edennyt jo testauksen loppuvaiheeseen, jossa rokotetta annetaan tuhansille ihmisille.
Yksi näistä on Oxfordin yliopiston kehittämä AstraZeneca-rokote, jonka testaus keskeytettiin aiemmin tällä viikolla, kun yksi rokotteen saaja sairastui. AstraZenecaa on tähän asti pidetty yhtenä lupaavimmista koronavirusrokotteista, jota sekä EU että Iso-Britannia ovat sitoutuneet tilaamaan.
Tyypillisesti rokotteiden kehitysvaiheessa vain seitsemän prosenttia rokotteista osoittautuu toimiviksi. Kliinisessä testausvaiheessa luku nousee 20 prosenttiin.
Koska rokoteprototyyppien toimivuus on epävarmaa, moni maa onkin päätynyt tilaamaan useita eri rokotetyyppejä. Terveystutkimukseen keskittyvän Wellcome Trustin pääjohtajan Jeremy Farrarin mukaan kenelläkään ei tällä hetkellä ole mitään aavistusta siitä, missä tehokkain ja toimivin rokote kehitetään.
– Tämä on erittäin riskialtis hanke, jonka vuoksi emme voi luottaa vain yhteen rokotteeseen. Meillä täytyy olla laaja kokoelma erilaisia rokotteita, ja meidän tulee valmistautua siihen, että osa näistä rokotteista ei koskaan läpäise testejä, Farrar kommentoi.
Yksi tällainen laaja rokotekokoelma on Covaxilla, Unicefin ohjelmalla, joka pyrkii takaamaan koronavirusrokotteiden riittävyyden myös köyhimmissä maissa. Tällä hetkellä ohjelma on sijoittanut rahaa yhdeksään eri rokotteeseen.
Myös länsimaat ovat myös havainneet ohjelman hyödyn, ja sijoittaneet rahaa Covaxiin eräänlaisena vakuutuksena siltä varalta, että maiden omat rokotteet eivät toimikaan.
Covax käyttää siihen investoidut rahat rokotteen jakamiseen ilmaiseksi kehittyville maille, mutta takaa samalla länsimaille mahdollisuuden ostaa osuuden niistä. Ohjelma takaa siihen osallistuville maille tarpeeksi rokoteannoksia 20 prosentille väestöstä, joka riittää terveydenhoitohenkilökunnan ja riskiryhmien rokottamiseen.
Kun toimiva rokote aikanaan kehitetään, on merkittävää, että miten sen valmistus ja jakelu hoidetaan. Haasteina ovat esimerkiksi riittävän tuotantokapasiteetin hankkiminen ja rokotteiden vaatiman kylmäketjun varmistaminen etenkin köyhemmissä maissa. Maailman terveysjärjestö WHO onkin muistuttanut, että viruksesta päästään eroon vasta, kun se on hävitetty kaikkialta.
Farrar on tästä WHO:n kanssa samaa mieltä.
– Se, miten jaamme rajalliset rokotteet ensimmäisen puolen vuoden aikana tulee olemaan ratkaisevan tärkeää, Farrar painottaa.