Yleisen käsityksen mukaan Tyynen valtameren atollisaaret uppoavat mereen, koska vedenpinta nousee ilmastonmuutoksen takia, ja tulvat ja eroosio tekevät saarista elinkelvottomia.
Näin ei ole, väittää tietokirjailija Matti Virtanen.
– Atollit eivät suinkaan jää veden alle merenpinnan noustessa, vaan ne nousevat samaan tahtiin tai jopa nopeammin, hän kirjoittaa keväällä ilmestyneessä kirjassaan Ilmastopaniikki.
Hän esittelee tutkimuksen, jossa on seurattu Tuvalun saariryhmän kehitystä 40 vuoden ajan. Vuosien kuluessa merenpinta on noussut 3,9 millimetriä joka vuosi, mutta samaan aikaan saarien pinta-ala on kasvanut.
Syynä on se, että alueella kasvavista koralleista irtoaa hiekkaa niiden kuollessa, ja hiekka kasvattaa saarten pinta-alaa. Kuitenkin saarten uppoaminen on yleisimpiä ilmaston lämpenemiseen liittyvä väitteitä, Virtanen ihmettelee.
Hän sanoo, että lehdistön ilmastokirjoittelu ja poliitikkojen ilmastopuheet sisältävät virheitä, manipulointia ja pelottelua. Hiilidioksidin tehoa ilmastoa lämmittävänä kaasuna liioitellaan ja ilmiöön liittyvät epävarmuudet sivuutetaan kokonaan. Suurin osa peloista liittyy ennusteisiin, joissa on puutteita, eikä toteutuneisiin tapahtumiin.
Tästä on esimerkkinä ilmastopakolaisuus. Yleinen käsitys on, että ilmaston lämpeneminen pakottaa ihmiset jättämään kotinsa ja muuttamaan muualle. Virtanen toteaa, että ainakaan toistaiseksi näin ei ole tapahtunut.
– Tuoreen tutkimuksen mukaan ”ilmaston vaihteluilla oli vain vähän tai ei lainkaan vaikutusta konflikteihin tai pakolaisuuteen Itä-Afrikassa viimeksi kuluneiden 50 vuoden aikana”.
Virtasen selvitysten mukaan vesihöyry selittää ilmakehän lämpötilaa enemmän kuin niin sanottu yleinen totuus väittää. Hiilidioksidin merkitys on luultua vähäisempi.
Lue koko juttu Verkkouutisten Plus-liitteestä. Kirjautuminen on maksuton.