– Suomen malli, eli juomien jakaminen eri myyntikanaviin paitsi vahvuuden myös valmistustavan mukaan, on maailmassa ainutlaatuista sääntelyä, Panimoliiton toimitusjohtaja Elina Ussa kirjoittaa blogissaan.
Siiderien ja lonkeroiden myyminen ruokakaupoissa sallittiin Euroopan unionin jäsenyyden myötä. Suomessa päivittäistavarakaupassa myytävien alkoholijuomien pitää kuitenkin olla käymisteitse valmistettuja ja alle 4,7 prosentin vahvuisia.
– Siksi myös lonkero valmistetaan päivittäistavarakauppaan viinipohjaisena ja alkuperäisen reseptin mukaisesti valmistettua gin-pohjaista lonkeroa voi ostaa vain valtion viinamonopolista, Ussa toteaa.
Kireän verotuksen maana Suomi on Ussan mukaan aikapäiviä sitten menettänyt alkoholimarkkinoistaan merkittävän osan lähinnä Viron rajakaupalle.
– Ruokakaupoissa jo nyt saatavilla olevat kymmenet erilaiset alkoholisekoitukset eivät ole viime vuosina kasvattaneet suosiotaan, rajakauppa kylläkin.
Rajakauppaa on Ussan aina, kun hintaero eri maiden välillä kasvaa. Rajakauppa on EU:n laajuinen ilmiö, mutta muissa maissa sitä hallitaan veropolitiikalla.
– Suomi on vuoden 2008 jälkeen nostanut alkoholiverotustaan viidesti – ja jäljet ovat sen mukaiset, hän toteaa.
Elina Ussan mukaan rajakauppa kattaa noin viidenneksen kaikesta Suomessa kulutetusta alkoholista. Se vastaa lähes 195 Alkon myymälän myyntiä. Kaikkiaan myymälöitä on 352. Ravintolamyyntiin verrattuna matkustajien rajakaupasta rahtaama alkoholi on kaksinkertainen määrä. Ussa viittaa myös THL:n viimeisimpään matkustajatuontia koskevaan haastattelututkimukseen. Sen mukaan lonkeroiden tuonti oli kasvanut voimakkaasti.
– Euroopan unionin jäsenmaista vain kahdessa, Suomessa ja Ruotsissa, on poikkeusjärjestelyin oikeus ylläpitää valtion viinamonopolia. Lähialueiden kolmas valtion omistama viinamonopoli löytyy Norjasta. Valtion monopolilla on kaikissa maissa sama perustehtävä, mutta hiukan toisistaan poikkeavat toimintamallinsa.
Elina Ussa muistuttaa, että esimerkiksi Norjassa ruokakaupassa myytäviin alkoholijuomiin sovelletaan samaa prosenttirajaa kuin Suomessakin, mutta valmistustapaa ei säännellä.
– Erilaisten alkoholisekoitusten osuus myynnistä on Norjassa laskenut alkuinnostuksen jälkeen ja on nykyisin melko vähäistä. Ruokakaupassa hyllytilaa hallitsee olut, Ussa toteaa.
Hallitus on linjannut poistavansa nykyisen valmistustapaa koskevan rajoitteen alkoholilain uudistuksen yhteydessä. Ussan mukaan sääntelyn purkaminen johtaisi rajakaupan vähentymiseen, kun kotimainen kilpailu kiristyisi ja hinnat laskisivat. Tämä kasvattaisi hänen mukaansa myös verotuloja.