Päättyneen helmikuun sään lauhuudesta uutisoitiin laajasti maaliskuun tultua. Ilmatieteen laitoksen mukaan tiedotusvälineet käyttävät säästä liian usein poikkeuksellinen-sanaa, vaikka tilastot eivät sitä tue.
Meteorologit käyttävät sanaa ”poikkeuksellinen” vain, kun sääilmiö esiintyy tilastollisesti keskimäärin 2-3 kertaa sadan vuoden aikana tai sitäkin harvemmin.
Harvinaiseksi sääilmiötä kutsutaan, kun sitä esiintyy harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.
Uuden sääennätyksen syntyminen on lähes aina poikkeuksellinen tapahtuma. Se edellyttää sitä, että havaintosarja on tarpeeksi pitkä.
Ilmatieteen laitoksen mukaan ilmatieteilijän silmissä periaatteessa kaikki säät, jotka Suomessa ilmenevät, kuuluvat Suomen ilmastoon. Tavallisen ihmisen mielestä äärihelle tai ennätyspakkanen eivät ole tavanomaista säätä, sillä he saattavat kokea sellaista vain kerran elinaikanaan.
Sää on harvoin ”normaali”. Sääkieli ei edes tunne sanaa epänormaali. Monenlaiset säät ovat normaaleja Suomen säitä, ja epänormaali sää on hankala määritellä.
Ilmatieteen laitoksen mukaan kuvaavampia termejä ovatkin tavallinen, tavanomainen tai tyypillinen.