Toimintakykykoordinaattorina työskentelevä henkilö on twiitannut tapauksesta, jossa työyhteisössä oli määrä nimetä porukalla parhaat ja huonoimmat työkaverit. Heidät olisi julkistettu.
– Arvatkaa näytinkö (peukaloa ylöspäin) vai (peukaloa alaspäin)? Olivat saaneet päähänsä, että kaikki työyhteisössä kirjasivat nimettömänä parhaan ja huonoimman työkaverin nimen perusteluineen lapulle. Esimies tekisi niistä koonnin ja sitten kehuisi hyvät ja ”haukkuisi” huonot…, työhyvinvoinnin asiantuntija kirjoittaa suunnitelmista.
Hän kertoi esimiehen olleen tehtävissään aika tuore. Idea jäi vain ehdotuksen asteelle.
Eräs kommentoija kertoo menneensä työhön, jossa vastaavan palautteenkeruun vuoksi oli raatoja.
– Niinpä. Kaikesta huolimatta keskustelimme asiasta pitkään, jotta esimies varmasti ymmärtäisi idean monet huonot puolet. Lopulta hän oli kanssasi samaa mieltä, asiantuntija jatkaa.
– Saadaan kiva kuhina pitkäksi aikaa kun voidaan arvailla kuka on kehunut/mollannut ketäkin.
– Arvostin kuitenkin suuresti sitä, että esimies oli minuun ensin yhteydessä ja kertoi tästä alaisen ideasta. Perusteluiden ohessa kehuin myös sitä, että yrittävät itsekin miettiä, mikä avuksi ja miten työyhteisöä voisi kehittää.
Hän kertoo puhuneensa esimiehen kanssa Instrumentariumin esimerkistä. Yhtiön koulutustilaisuudesta nousi kohu, kun siellä oli jaettu työntekijät vihreisiin, keltaisiin ja punaisiin. Myöhemmin toimitusjohtaja joutui pyytämään nöyryyttävää kohtelua anteeksi.
Eräs twiittaaja muistelee heillä olleen lukiossa kyselyn, jossa piti merkitä ovatko luokkakaverit potentiaalisia menestyjiä vai eivät.
Toinen muistelee tiimipäivää tai vastaavaa koulutusta, jossa oli muiden arvioiden perusteella luotu luonnetesti. Hän oli intohimoisena ja herkkänä idealistina ainoa jonka graafi meni punaiselle, eikä ole toipunut vielä 11 vuoden jälkeenkään.
Kolmas kertoo istuneensa kahdeksan työkaverin ”kehityspalaverissa”, jossa ”nimeämättä työkaveria” piti puhua työpaikan ongelmista ja sanoo onneksi päässeensä työsuhteesta pikaisesti.