Pääosa maksussa olevista työeläkkeistä rahoitetaan työstä perittävillä eläkemaksuilla, ja siksi syntyvyyden tuleva kehitys on merkityksellistä myös työeläkkeiden pitkän aikavälin rahoituksen kannalta, toteaa Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.
– Työikäisen väestön nykyiseen ja tulevaan määrään vaikuttaa kuitenkin syntyvyyden ohella paljon myös työvoiman kansainvälinen liikkuvuus eli se, miten Suomen työperäinen maahan- ja maastamuutto kehittyvät tulevina vuosina, hän korostaa.
Suomen toteutunut nettomaahanmuutto oli viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan hieman alle 12[nbsp]000 henkilöä. Luku on 2010-luvulla vaihdellut 12[nbsp]000-18[nbsp]000 välillä. Merkille pantavaa on, että erityisesti maastamuutto on lisääntynyt 2010-luvulla yhtä vuotta lukuun ottamatta jatkuvasti.
Siimes painottaa, että työvoiman kansainvälisen liikkuvuuden merkitys kasvaa sitä suuremmaksi, mitä enemmän syntyvyys laskee.
– Eläkkeiden rahoituksen kannalta on huolestuttavaa, jos Suomen alhaisen syntyvyyden tilanteessa myös nettomaahanmuutto jatkaisi heikkenemistään, Siimes sanoo.
– Muuttoliikkeessä on kaksi suuntaa ja niitä molempia pitää huoltaa. Ikääntyvän Suomen on pystyttävä houkuttelemaan uusia kykyjä Suomen työmarkkinoille ja meidän on saatava myös nykyistä useammat osaajat jäämään tänne.
Eläkkeiden rahoitusnäkymiä arvioidaan Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin PTS-rahoituslaskelmassa. Niissä käytetty nettomaahanmuuton ennuste on viime vuosina vähentynyt lähes yhtä paljon kuin syntyvyys.
Nettomaahanmuutto-oletus on tällä hetkellä 15[nbsp]000 henkilöä vuodessa. Vielä edellisessä, vuoden 2016 laskelmassa se oli 17[nbsp]000. Nettomaahanmuuttoluku pitää sisällään Suomeen tulijat miinustaen pois maasta muuttaneet suomalaiset.
Muualle muuttavat suomalaiset ovat yleisesti ottaen korkeasti koulutettuja, muualta tänne tulevat taas matalammin koulutettuja. Eläketurvakeskuksen laskelmat ottavat huomioon myös maahanmuuttajien mahdolliset lapset sekä maahanmuuttajien kantaväestöä todennäköisesti heikomman työllistymisen.
– Työikäisen väestön kasvattamisen ohella eläkkeiden rahoituspohjaa voidaan vahvistaa myös tuottavuutta parantamalla ja talouskasvua vauhdittamalla. Kaikki keinot on tarpeen pitää keskustelussa mukana, kun eläkkeiden tulevaa rahoitusta pohditaan, Siimes muistuttaa.