Yrityksiä ja muita oikeushenkilöitä rangaistaan yhteisösakolla, jota on sovellettu työturvallisuusrikoksiin vuodesta 2003 lähtien. Vaikka yhteisösakon käyttö on jatkuvasti yleistynyt, ovat ne edelleen lieviä verrattuna työturvallisuusrikosten vakavuuteen.
Vuosina 2010–2014 tuomittiin yhteisösakko kaiken kaikkiaan 154 työturvallisuusrikostapauksessa ja tuomittuja yhteisöjä oli yhteensä 161. Samana aikana työturvallisuusrikoksista tuomittiin käräjä- ja hovioikeuksissa 805 henkilöä, joista 773 sakkotuomioon. Keskimäärin vuosina 2010–2014 yhteisösakkoja tuomittiin vain noin joka neljännessä työturvallisuusrikostapauksessa.
─ Kun yhteisösakko vuonna 1995 säädettiin, haluttiin sillä korostaa yhteisön vastuuta erityisesti sellaisissa rikoksissa, joissa yksilönvastuu olisi muodostunut kohtuuttomaksi. Lisäksi haluttiin huomioida se, että moitittava ja rangaistava menettely on usein seurausta useamman henkilön päätöksenteosta, toimista tai laiminlyönneistä yhteisön toiminnassa, kertoo tutkimuksen johtaja, Anne Alvesalo-Kuusi Työterveyslaitoksesta ja Turun Yliopistosta.
– Työturvallisuusrikoksista annettujen yhteisösakkotuomioiden määrä on vuosien 2006 ja 2014 välillä kasvanut seitsemästä lähes neljäänkymmeneen vuosittaiseen tapaukseen. Yhteisösakkoa ei kuitenkaan edelleenkään tuomita suurimmassa osassa työturvallisuusrikostapauksia, vaan rangaistusvastuun kantavat yksilöt, Alvesalo-Kuusi jatkaa.
Yhteisösakkotuomiot lieviä
Vuosina 2010–2014 tuomittu keskimääräinen yhteisösakko oli 10 700 euroa. Pienin tuomittu sakko oli 500 euroa, vaikka lain määräämä minimi on 850 euroa. Suurin yksittäinen sakko taas oli 180 000 euroa, rangaistusmaksimi on 850 000 euroa. Tyypillisin tuomittu sakko oli 5000 euroa.
– Lievät yhteisösakot eivät mielestämme riittävästi kuvasta työturvallisuusrikosten vakavuutta, sanoo Alvesalo-Kuusi.
Pääosa tuomituista yhteisöistä oli yksityisiä yrityksiä (94 %, 152 kpl), muita yhteisöjä kuten kaupunkeja, kuntayhtymiä tai valtionyhtiöitä oli vain kuusi prosenttia.
Tutkimuksen kohteena olleissa yhteisösakkotapauksissa tuomittiin yhteisöjen lisäksi 288 henkilöä. Lähes kaikki saivat sakkorangaistukseen, vain yhdelle tuomittiin ehdollinen vankeusrangaistus.
Tuomituista henkilöistä 26 prosenttia oli ylintä johtoa, 38 prosenttia keskijohtoa ja 33 prosenttia työnjohtoa. Keskimääräinen sakko henkilöä kohti oli 1170 euroa. Tapauksissa tuomittiin yhteisön lisäksi sakkorangaistukseen yleisimmin kaksi henkilöä.
Laiminlyönnit usein pitkäkestoisia
Tuomituissa yhteisöissä rikottiin useimmin työturvallisuuslain pykälää 8 (työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite) sekä pykäliä 10 ja 14 (työn vaarojen selvittäminen ja arviointi, sekä työntekijälle annettava opetus ja ohjaus).
Laiminlyönteihin liittyikin usein koneiden tai laitteiden puutteellisuuksia, ja puutteita työtapojen valvonnassa tai työhön perehdyttämisessä.
Lisäksi ainakin joka viidennessä tuomitussa yrityksessä oli jo ennen nyt tuomittua rikosta sattunut työtapaturma tai läheltä piti-tilanne. Tuomittujen tapausten taustalla olikin usein pitkäkestoinen, jopa vuosia kestänyt työturvallisuuden laiminlyönti.
Uhreille usein vakavia vammoja
Tutkituissa tapauksissa vammautui yhteensä 131 henkilöä ja 12 henkilöä kuoli. Suurin osa uhreista oli miehiä (85 %).
Yleisimmät vammat olivat murtuma tai murskautuminen (36 %), tai amputoituminen (21 %). Yleisimmin vammat syntyivät kontaktista laitteen kanssa (32 %) tai putoamisesta (25 %).
Kuolemantapauksissa yleisin syy oli työnantajan laiminlyönneistä johtuva putoaminen (58 %). Uhreista 73 prosenttia oli tuomitun yrityksen omia työntekijöitä, 19 prosenttia alihankkijan työntekijöitä.
Eniten yhteisösakkoja tuomittiin teollisuuden alalla toimiville yrityksille (58 %), toiseksi eniten rakentamisen alalla toimiville (27 %).