Nykyisin työtön saa ansaita bruttona 300 euroa kuukaudessa, ilman että se vaikuttaa työttömyysetuuden määrään. Ansaittavissa olevaa summaa kutsutaan työttömyysturvan suojaosaksi.
– Joissakin pienipalkkaisissa tehtävissä henkilö voi saada osa-aikatyöstä suojaosan kanssa sovitellulla päivärahalla saman käteen kuin kokoaikatyöstä. Joillakin aloilla se näkyy työvoiman hankinnan vaikeutena, työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen kertoo.
Räisäsen mielestä suojaosa on tärkeä, koska se kannustaa työtöntä pääsemään edes osa-aikatyöhön, mutta samalla täytyisi varmistaa, ettei se muodosta kannustetta olla hakeutumatta kokoaikatyöhön.
– Tasoa ei pitäisi ainakaan lähteä nostamaan, Räisänen sanoo.
Hänen mielestään osa-aikatyössä oleva pitäisi velvoittaa hakemaan ja vastaanottamaan kokoaikatyö, jos sellaista tarjotaan.
Perhevapaiden jaksottaminen kannattaisi
Kotihoidon tuen enimmäiskestoa pitäisi Räisäsen mielestä lyhentää ja mahdollistaa erilaiset tavat joustavoittaa perhevapaiden käyttöä.
– Ongelma perhevapaissa on, että ne kohdentuvat pääasiassa naisille, niiden kesto on hyvin pitkä, ja se aika ollaan kokonaan pois työmarkkinoilta.
Räisäsen mukaan tilanne muuttuisi toisenlaiseksi, jos perhevapaita voitaisiin jaksottaa siten, että välillä käytäisiin töissä ja välillä oltaisiin kotona, ja kumpikin puoliso käyttäisi perhevapaita.
– Pitkät poissaolot työelämästä näkyvät naisten urakehityksessä, palkkauksessa ja eläkekertymissä. Tämä on myös iso tasa-arvokysymys.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesryhmä olisi esittämässä kotihoidontuen keston lyhentämistä yhtenä keinona parantaa työllisyysastetta.
Hallitus aikoo päättää elo-syyskuun vaihteen budjettiriihessä työllisyyspaketista. Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysastetta 68,5 prosentista 72 prosenttiin vuoteen 2019 mennessä.