Eilen sunnuntaina työnsä päättänyt kolmikantainen työllisyysryhmä jäi erimieliseksi työttömyysturvan uudistuksesta. Valtiosihteeri Martti Hetemäki luovutti vetämänsä työllisyysryhmän muistion hallitukselle tänään maanantaina.
Työllisyysryhmä valmisteli työttömyysturvaan aktiivimallin, johon sisältyisi uusien kuukausittaisten omavastuupäivien lisäksi viisi omavastuupäivää työttömyyden alussa.
Omavastuupäivien määrä työttömyyden alussa kasvaa viidestä seitsemään ensi vuoden alussa eduskunnassa olevan lakimuutoksen mukaan. Työllisyysryhmän esityksessä alkuomavastuupäivät palautettaisiin takaisin viideksi vuoden 2018 alussa.
Näin ollen ansiosidonnainen työttömyysetuus olisi kuukaudessa keskimäärin 3,5 prosenttia korkeampi työttömyyden alussa vuonna 2018 kuin vuonna 2017. Ensimmäisen kolmen kuukauden jälkeen työttömyysetuus laskisi 4,65 prosenttia kuukaudessa, mikäli työtön ei ole ollut aktiivinen. Verkkouutiset kertoi tässä jutussaan, millaista uutta mallia työttömyysturvaan on valmisteltu.
Työllisyysryhmän muistion mukaan työttömyysturvauudistuksen vaikutuksesta työllisyys lisääntyisi 5 000–12 000 hengellä. Mikäli yksikään työtön ei aktivoidu nykyistä enemmän, eli ei tee väliaikaisia tai osa-aikaisia töitä tai osallistu työllistymistä edistäviin palveluihin, arvioitu työllisyysvaikutus on 5 000 henkilöä ansiosidonnaisen työttömyysturvan osalta.
Jos kaikki ansioturvaa saavat työttömät olisivat vähintään 18 tuntia töissä neljän viikon sisällä kolmen kuukauden aikana, arvioitu työllisyysvaikutus olisi 7 200–12 000.
Suurimmat työllisyysvaikutukset saavutetaan silloin, kun kaikki työttömät ovat aktiivisia. Silloin myös kaikkien työttömien etuudet säilyisivät nykytasolla. Työttömyysturvaetuuksissa syntyy säästöä, jos kukaan ei työllisty.
Työllisyysryhmän muistiossa esitetään omavastuupäivien ulottamista myös perusturvaan eli peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saaviin.
Työttömälle työehtosopimuksen mukaista palkkaa
Riittävän aktiivisuuden edellytykset täyttävästä 18 tunnin työstä täytyy maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa työttömälle. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187 euroa kuukaudessa.
Yrittäjillä työssäoloehtoon luetaan sellaiset kuukaudet, joina henkilön yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukainen työtulo tai työntekijän eläkelain mukainen työansio on ollut yhteensä vähintään 1 047 euroa kuukaudessa.
Työssäoloehdon täyttämisen lisäksi omavastuupäivän voi välttää työllistymistä edistävällä aktiivisuudella, jollaiseksi hyväksytään työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella, työnhakuvalmennus, uravalmennus ja työkokeilu sekä kotouttamista edistävä omaehtoinen opiskelu ja kuntouttava työtoiminta. Näissä työllisyyssuunnitelman mukaisissa työllistymistä edistävissä palveluissa on oltava viiden päivän ajan kolmen kuukauden sisällä.
Työllisyysryhmä edistyi neuvotteluissa viime viikon keskiviikon jälkeen työttömyysturvan karenssijärjestelmien osalta, kuten Verkkouutiset kertoi perjantaina. Nykyisin työtön voi saada 15–90 päivän karenssiajan, jolloin työttömyysetuutta ei makseta, mikäli työtön on itse aiheuttanut työttömyytensä tai pitkittänyt työttömyyttään irtisanoutumalla työstään tai kieltäytymällä tarjotusta työstä.
Työllisyysryhmä hahmotteli mallin, jolla työtön ei saisi samanaikaisesti kahta karenssia, eli 15–60 päivän karenssiajan lisäksi yhtä omavastuupäivää kuukaudessa passiivisuudesta.
Työllisyysryhmän muistion mukaan uusi aktiivimalli tulisi voimaan 1.10.2017 ja alkuomavastuu lyhenisi seitsemästä viiteen 1.1.2018. Ensimmäinen kolmen kuukauden jakso, jolloin tarkasteltaisiin työttömän aktiivisuutta, olisi silloin 1.10.–31.12.2017. Ensimmäiset omavastuupäivät otettaisiin siis käyttöön vuoden 2018 alussa.
Koska työllisyysryhmä ei saanut aikaiseksi yksimielistä esitystä, maan hallitus ratkaisee, toteuttaako se työttömyysturvan uudistuksen työllisyysryhmän valmisteleman esityksen mukaisesti.