Työttömyysasteen odotetaan alentuvan ensi vuonna työllisyystilanteen ennustetun parantumisen vuoksi. Lisäksi hallituksen tavoitteena on lyhentää työttömyysjaksojen kestoa.
Ensi vuonna otetaan käyttöön työttömyysturvan aktiivimalli. Aktiivimalli kannustaa sosiaali- ja terveysministeriön mukaan työttömiä työhön ja osallistumaan työllisyyttä edistäviin palveluihin myös lyhyeksi ajaksi. Ministeriön mukaan tämä aktivoi ihmisiä ja vähentää syrjäytymistä.
Työttömyysturvaan kohdennetaan 2,7 miljardia euroa, mikä on 168 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2017. Vähennys on pääasiassa seurausta oleteutusta työttömyysasteen alenemisesta.
Lyhytkestoinen opiskelu tehdään mahdolliseksi ilman, että työtön menettää työttömyysetuuden.
Yritystoiminnan aloittamista työttömyyden aikana helpotetaan. Työtön voisi aloittaa yritystoiminnan ja saada työttömyysetuutta neljältä kuukaudelta yritystoiminnan estämättä. Nykyisin päätoiminen, yli kaksi viikkoa kestävä työttömänä aloitettu yritystoiminta estää työttömyysetuuden saamisen. Jos työtön saa yritystoiminnasta tuloa, se otettaisiin huomioon maksettavan työttömyysetuuden
määrässä.
Työttömien alueellista liikkuvuutta tuetaan maksamalla liikkuvuusavustusta myös osa-aikatyöhön, jossa työaika on keskimäärin alle 18 tuntia viikossa. Lisäksi liikkuvuusavustusta voitaisiin muiden edellytysten täyttyessä maksaa, jos työn aloittaminen edellyttää osallistumista työhön liittyvään koulutukseen. Liikkuvuusavustusta voitaisiin maksaa korotettuna huoltovelvollisuuden ja erityisen pitkien työmatkojen perusteella.
Yleinen asumistuki sidotaan elinkustannusindeksiin
Työnteon kannattavuutta pyritään lisäämällä sitomalla yleinen asumistuki elinkustannusindeksiin. Yleisen asumistuen enimmäismenoja korotetaan jatkossa vuokraindeksin sijaan elinkustannusindeksillä. Vuonna 2018 sovelletaan kuitenkin vielä vuoden 2017 enimmäisasumismenoja. Lisäksi yleisessä asumistuessa otetaan käyttöön erillinen enimmäisasumismeno asunnon osaa vuokraavien asumismenolle. Tämä niin sanottu osa-asunnon normi olisi 80 prosenttia nykyisistä enimmäisasumismenoista. Arvioiden mukaan muutokset hidastavat asumismenojen kasvua yhteensä 28 miljoonalla eurolla vuonna 2018 ja 47 miljoonalla eurolla vuodesta 2019 alkaen.
Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen nostamiseen osoitetaan 9,5 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa yksinhuoltajakorotukseen noin 5 euron lisäystä kuukaudessa. Äitiysavustuksen päivittämiseen lisätään 1,65 miljoonaa euroa vuositasolla. Tällä kehitetään muun muassa
äitiyspakkauksen sisältöä.
Perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen, perustoimeentulotukeen ja eräisiin palveluihin varataan 4,3 miljardia euroa. Tämä on 200 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2017. Lisäys aiheutuu pääosin siitä, että opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin 1.8.2017.
Vähimmäismääräisiä päivärahoja korotetaan
Vähimmäismääräisen sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan ja kuntoutusrahan määrää nostetaan, jotta päiväraha olisi nettona riittävän suuri, ettei tuensaajan tarvitsisi turvautua perustoimeentulotukeen. Vähimmäispäivärahojen korotus lisää valtion menoja 8 miljoonalla eurolla 2018.
Yrittäjien sairauspäivärahan omavastuuaika lyhennetään yhteen päivään, joka rahoitetaan korottamalla yrittäjiltä perittävää päivärahamaksua.
Sairausvakuutuksen rahoitukseen osoitetaan 2,1 miljardia euroa, mikä on 169 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2017. Lisäys aiheutuu pääosin kilpailukykysopimuksesta. Työnantajan sosiaaliturvamaksun alentaminen ja pienituloisimpien palkansaajien maksurasituksen kevennys lisää rahoituksen tarvetta 123 miljoonaa euroa vuoteen 2017 verrattuna.
Eläkkeisiin varataan 4,6 miljardia euroa. Tämä on 73 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2017. Takuueläkkeen ja siihen kytköksissä olevien etuuksien korottamiseen kohdennetaan 18 miljoonaa euroa. Takuueläke nousee arviolta 15 euroa kuukaudessa. Myös eläkettä saavan hoitotuen perustukea korotetaan 70,52 euroon kuukaudessa. Tämän kustannusvaikutus on 10 miljoonaa euroa. Tuella autetaan vammaista tai pitkäaikaisesti sairasta henkilöä selviytymään jokapäiväisessä elämässä.