[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”antti-rinne-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne julkaisi joulukuun alussa Facebook-mainoksen, jossa hän syytti kokoomusta palkanleikkausten vaatimisesta. Rinne viittasi kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon haastatteluun Talouselämässä 8. joulukuuta.
Orpo otti haastattelussa kantaa paljon kohua julkisuudessa herättäneeseen kokoomuksen kansanedustajan Juhana Vartiaisen näkemykseen, jonka mukaan Suomessa on aidosti työllistettäviä vain noin 40 000, vaikka työttömiä on noin 250 000.
Kokoomuksen puheenjohtaja puolusti Vartiaisen näkemystä siltä osin, että työvoimareservi on pieni suhteessa työttömien määrään. Kokoomuksen puheenjohtaja toisti aiemmin esittämänsä näkemyksen, että ihmisille, joiden osaamisessa on puutteita, voitaisiin maksaa yleistä palkkatasoa pienempää palkkaa.
Orpon sanoman voi halutessaan ymmärtää väärin niin kuin Antti Rinne teki. Käytännössä kuitenkin korkean rakenteellisen työttömyyden oloissa Orpon esittämät joustot palkkatasoihin ovat keskeinen keino, millä työttömyyttä voi alentaa myös alle niin sanotun rakenteellisen työttömyyden.
Taloustietelijät ovat kiinnittäneet huomiota työttömyyteen liittyvään ilmiöön, jota kutsutaan fysiikasta ja magneettikenttien ominaisuuksista tutulla nimellä hystereesiksi. Kyse on siitä, että systeemin tila ei riipu vain kyseisessä hetkessä vaikuttavista tekijöistä, vaan myös systeemin historiasta.
Työttömyyden suhteen kyse on siitä, että kun työttömyys on kerran noussut lamassa korkeaksi, se ei seuraavassa noususuhdanteessa enää palaakaan entiselle tasolleen. Suomessa jättityöttömyyden aika koettiin 1990-luvun alun suuren laman yhteydessä. Työttömyys nousi korkeaksi, mutta sen jälkeen se ei ole enää palannut 1980-luvun tasolleen. Suhdannetyöttömyys on muuttunut rakenteelliseksi.
Taloustietelijät selittävät hystereesi-ilmiön taustasyitä sillä, että pitkään työttömänä olleet menettävät taitojaan ja motivaatioon pitkällisen työnhaun myötä. Kun työttömyys muuttuu rakenteelliseksi, pelkkä kysynnän säätely elvyttämällä ei saakaan enää aikaan työttömyyden vähenemistä.
Rakenteellista työttömyyden tasoa kuvaavan nairu-työttömyyden mukaan yhteiskunnan tuotannon koko suorituskyky on käytössä, ja kysynnän lisääminen ainoastaan kiihdyttäisi inflaatiota. Suomessa ollaan lähellä sitä pistettä, jossa tuotantokuilu on nolla, eli kaikki suorituskyky on käytössä. Siihen myös Vartiainen viittasi kirjoittaessaan, että oikeasti työllistettäviä olevan vain vähän. Sen jälkeen mennään rakenteellisen työttömyyden alueelle.
Kun kyse on rakenteellisesta työttömyydestä, ratkaisuna siihen tulevat kyseeseen ainoastaan rakenteelliset toimet. Taloustieteen professori Matti Virén kuvasi Verkkouutisten haastattelussa 8. joulukuuta puheita työvoimapulasta tyhmiksi. Hän huomautti, että Suomessa on aivan liikaa työttömiä. Rakenteellista työttömyyttä hän kuvasi mallitekniseksi termiksi.
Kumpi on oikeassa, Virén vai Vartiainen?
Oikea vastaus lienee, että molemmat ovat oikeassa, eikä varsinaista erimielisyyttä ole. Rakenteellisen tai nairu-työttömyyden todellisen tason testaaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Kyseessä on teoreettinen konsepti. Rakenteellisen työttömyyden käsitteen ei pitäisi olla este sille, ettei työttömyyttä pyrittäisi alentamaan. Myös Vartiainen on vuosien varrella toistuvasti esittänyt nimenomaan keinoja rakennetyöttömyyden alentamiseksi. Se on hidasta, mutta maailmalla on esimerkkejä siitä, että se on mahdollista.
Saksa on malliesimerkki siitä, miten työttömyyden taso on saatu laskettua yli kymmenen prosentin tasosta alle viiteen prosenttiin.
Myös Ranskassa rakenteellisen työttömyyden taso näyttäisi kääntyvän laskuun. Saksaan verrattuna uuden presidentin Emmanuel Macronin toimet talouden dynamiikan parantamiseksi ovat jopa joustavampia kuin Saksassa reilut kymmenen vuotta sitten. Niissä on kyse vapaudesta sopia joustavasti palkoista ja työehdoista. Ranskassa uudistettiin syksyllä työlait niin, että paikallisesta sopiminen yrityksissä mahdollistettiin laajasti. Suomessa puolestaan työpaikkakohtainen sopiminen etenee hitaasti.
Kaikessa rakenteellisessa työttömyydessä ei ole kuitenkaan kyse vain työmarkkinoiden jäykkyyksistä. Sosiaaliturva aiheuttaa kannustinloukkuja silloin, kun työllistymisen rajaveroaste nousee niin korkeaksi, ettei työn vastaanottaminen kannata.
Ongelma on hyvin tiedossa Suomessa, mutta uudistaminen on osoittautunut hyvin hankalaksi, kun monella taholla on omat intressinsä sosiaaliturvajärjestelmässä. Isot uudistukset kolmikantaisessa järjestelmässä ovat vaikeita.
Luonteva tapa uudistaa sosiaaliturvaa työhön kannustavaksi olisi ottaa käyttöön malleja, jotka palkitsevat työn vastaanottamisesta.
Tällainen on esimerkiksi Yhdysvaltojen Earned income tax credit -malli, jossa matalapalkkainen työntekijä saa veronpalautusta maksamatta lainkaan veroa, eli käytännössä yhteiskunta tukee perustulon kaltaisesti matalapalkkaista työntekijää. Kyseessä ei ole kuitenkaan universaali perustulo, jota maksettaisiin kaikille.
Keskeinen rakenteellisen työttömyyden lukko on asuminen. Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Työpaikkoja syntyy taas kasvukeskuksiin. Jos ihmisellä on rahat kiinni omakotitalossa hiipuvalla paikkakunnalla, kynnys muuttaa työn perässä muuttuu hyvin suureksi. Ostohintaa voi olla vaikeaa saada melko uudestakaan asunnosta. Kannustaminen vuokra-asumiseen tekemällä verotuksellisesti sekä omistusasumisen että vuokra-asumisen yhtä kannattavaksi on asia, jolla on pitkällä aikavälillä vaikutusta.
Suurempi merkitys olisi vauhdikkaalla kaavoituksella ja rakentamiskannusteilla kasvukeskuksissa. Vain se pitää asumisen kohtuuhintaisena uusille työntekijöille muuttaa kasvukeskuksiin.
Keskeinen rakenteellinen este voi olla myös jäykkä koulutusjärjestelmä. Vaikka tuottavuuden kasvun kannalta yhteiskunnan korkea koulutustaso on suotavaa, jatkuvasti käynnissä oleva työn palveluistuminen edellyttäisi nopeita mahdollisuuksia kouluttautua uudelleen. Siinä Saksan oppisopimusjärjestelmä on osoittautunut joustavaksi: työssä oppiminen on nopeaa ja se synnyttää nopeasti uusia työmahdollisuuksia.
Myös Ranskassa on tarkoitus siirtyä laajasti oppisopimusjärjestelmään ammattiin kouluttautumisessa.
Kaikki rakenteelliset toimet työttömyyden pienentämiseksi ja työllisyysasteen kasvattamiseksi ovat laajasti tiedossa. Silti keskustelu työttömyyden vähentämisestä ajautuu Suomessa herkästi tahalliseksi väärinymmärtämiseksi. Siitä kyse oli Vartiaista vastaan esitetyssä kritiikissä. Siitä kyse oli Antti Rinteen mainostetussa Facebook-statuksessa.
Ei, kokoomus ei ole esittämässä uusia palkanalennuksia toisin kuin Rinne väitti. Kokoomus olisi valmis uudistuksiin, joilla työpaikkoja saataisiin lisää.
Demareilta vakuuttavia esityksiä rakennetyöttömyyden alentamiseksi ei ole kuultu. Työttömyyden alentaminen on kiinni vain tahdosta.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row_content” css=”.vc_custom_1514542783242{margin-top: 20px !important;padding-top: 20px !important;padding-bottom: 20px !important;background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column][vc_line_chart type=”line” x_values=”1988; 1989; 1990; 1991; 1992; 1993; 1994; 1995; 1996; 1997; 1998; 1999; 2000; 2001; 2002; 2003; 2004; 2005; 2006; 2007; 2008; 2009; 2010; 2011; 2012; 2013; 2014; 2015; 2016; 2017; 2018″ values=”%5B%7B%22title%22%3A%22Suomi%22%2C%22y_values%22%3A%226.696%3B%206.926%3B%207.362%3B%208.474%3B%209.942%3B%2011.281%3B%2012.085%3B%2012.154%3B%2012.113%3B%2011.720%3B%2011.396%3B%2010.970%3B%2010.154%3B%209.601%3B%209.243%3B%208.924%3B%208.614%3B%208.274%3B%207.928%3B%207.598%3B%207.426%3B%207.885%3B%208.017%3B%207.912%3B%207.763%3B%207.603%3B%207.485%3B%207.430%3B%207.397%3B%207.380%3B%207.372%22%2C%22color%22%3A%22sky%22%7D%2C%7B%22title%22%3A%22Ranska%22%2C%22y_values%22%3A%228.485%3B%208.436%3B%208.483%3B%208.677%3B%209.057%3B%209.473%3B%209.764%3B%209.744%3B%209.864%3B%209.871%3B%209.667%3B%209.328%3B%208.926%3B%208.652%3B%208.564%3B%208.603%3B%208.647%3B%208.642%3B%208.626%3B%208.556%3B%208.553%3B%208.873%3B%209.045%3B%209.204%3B%209.420%3B%209.594%3B%209.636%3B%209.558%3B%209.400%3B%209.100%3B%208.850%22%2C%22color%22%3A%22juicy-pink%22%7D%2C%7B%22title%22%3A%22Saksa%22%2C%22y_values%22%3A%226.280%3B%206.280%3B%206.280%3B%206.280%3B%206.617%3B%206.974%3B%207.261%3B%207.438%3B%207.689%3B%207.913%3B%207.926%3B%207.755%3B%207.649%3B%207.903%3B%208.442%3B%209.029%3B%209.341%3B%209.518%3B%209.117%3B%208.476%3B%207.768%3B%207.451%3B%206.822%3B%206.151%3B%205.710%3B%205.423%3B%205.157%3B%204.922%3B%204.792%3B%204.734%3B%204.704%22%2C%22color%22%3A%22mulled-wine%22%7D%2C%7B%22title%22%3A%22Ruotsi%22%2C%22y_values%22%3A%224.381%3B%204.694%3B%205.091%3B%205.609%3B%206.277%3B%207.027%3B%207.491%3B%207.812%3B%208.028%3B%207.917%3B%207.634%3B%207.320%3B%207.025%3B%206.849%3B%206.788%3B%206.786%3B%206.820%3B%206.847%3B%206.853%3B%206.888%3B%207.001%3B%207.372%3B%207.480%3B%207.409%3B%207.427%3B%207.410%3B%207.456%3B%207.491%3B%207.512%3B%207.493%3B%207.458%22%2C%22color%22%3A%22orange%22%7D%5D” animation=”easeOutElastic” css_animation=”none” title=”Rakenteellinen työttömyys, %” css=”.vc_custom_1514543887854{padding-right: 20px !important;padding-left: 20px !important;}”][/vc_column][/vc_row]