Työttömyysaste todennäköisesti nousee edelleen vuonna 2014, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tiistaina julkaisemasta lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteesta.
Työllisyysaste (15–64-vuotiaat) on vuonna 2013 68,8 prosenttia ja vuonna 2014 68,9 prosenttia. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,1 prosenttiin ja on ensi vuonna 8,3 prosenttia.
– Työttömyys on edelleen kasvussa, mutta ei kovin jyrkästi. Meidän luvuissamme on jopa pientä tasaantumista, sanoi TEM:n neuvotteleva virkamies Johanna Alatalo ministeriön tiedotustilaisuudessa työllisyysnäkymistä.
– Työttömyysaste on alhaisemmalla tasolla kuin mitä arvioimme keväällä. Tämän selitys on kuitenkin vähemmän positiivinen: työmarkkinoiden ulkopuolelle on siirtynyt paljon ihmisiä. Osa tästä selittyy myös eläkkeelle siirtyneiden määrän kasvusta.
Alatalo kuitenkin korostaa, että TEM:n arvioiden mukaan työmarkkinoiden ulkopuolelle joutuneista ihmisistä valtaosa palaa takaisin työmarkkinoille.
”Rakenteellinen työttömyys hankalaa”
Ennusteen mukaan työmarkkinoiden yksi keskeisimpiä haasteita on jo jonkin aikaa lisääntynyt ja edelleen lisääntyvä rakenteellinen, eli pitkäaikainen tai toistuva työttömyys.
Lisääntyminen johtuu pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta. Se on noussut syyskuusta 2012 syyskuuhun 2013 yli 16 000 henkilöllä.
– Vaikka rakenteellinen työttömyys on erittäin hankalaa ja se haittaa työmarkkinoiden toimintaa ja asettaa rajoitteita tulevalle kasvulle, se ei ole kuitenkaan staattinen ilmiö, joka pysyisi jatkuvasti ennallaan, huomauttaa ministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.
– Rakenteellinen työttömyys muuttuu ja siihen voidaan vaikuttaa.
Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sisältää lukuisia toimenpiteitä pitkäaikaistyöttömien ja ikääntyneiden työmarkkina-aseman parantamiseksi. Rakennepoliittiset toimet purevat rakennetyöttömyyteen kuitenkin aikaisintaan vuoden 2014 lopulla.
– Rakennetyöttömyyden alentaminen edellyttää myös lisäresursseja, sillä rakennetyöttömyys on suhdanteen parannuttuakin edelleen merkittävä ongelma. Ilman lisätoimia se ei helposti vähene, toteaa työministeri Lauri Ihalainen.
Räisänen muistuttaa, että Suomessa onnistuttiin 90-luvulla purkamaan tehokkaasti rakenteellista työttömyyttä, kun pitkäaikais- ja rakenteellinen työttömyys nousivat.
– Rakenteellinen työttömyys laski useana vuonna jopa enemmän kuin kokonaistyöttömyys. Sillä oli kasvulle suuri merkitys seuraavina vuosina, Räisänen sanoo.
– Tämä on tärkeä kysymys, koska meidän todellinen lyhyen aikavälin työvoimapotentiaali on tällä hetkellä aivan jotain muuta kuin se, mikä meidän kokonaistyöttömyys on.
Työllisyys toimialoilla
Toimialoista palveluiden työllisyys jää tänä vuonna heikommaksi kuin kevään ennusteissa arvioitiin. Kehitys ei johdu pelkästään huonosta suhdanteesta. Työllisyys on huonontunut etenkin julkiseen sektoriin vahvasti kytkeytyvillä palvelualoilla.
Teollisuuden työllisyys on puolestaan heikosta suhdannetilanteesta huolimatta pitänyt pintansa melko hyvin. Toisaalta tämä voi tarkoittaa, että suhdanteen parannuttua teollisuuden tuotannon kasvu ei välttämättä johda alan työllisyyden parantumiseen.
Rakennusalalla työllisyys on kehittynyt ennusteita myönteisemmin. Tärkein selittäjä tälle on verokorttirekisterin käyttöön otto osana harmaan talouden torjuntaa. Sen myötä aiemmin pimeänä tehty työ on rakennusalalla tullut näkyväksi. Ensi vuonna rakennusalan työllisyys pysyy samalla tasolla kuin tänä vuonna.