Koronakriisin vaikutus Suomen työmarkkinoihin voi jäädä pelättyä pienemmäksi, jos uutta epidemia-aaltoa ja sitä torjuvia rajoitustoimia ei tule ja maailmantalous elpyy, arvioi työ- ja elinkeinoministeriö.
Työttömien työnhakijoiden määrän ennustetaan kuitenkin jäävän lähivuosina korkeammaksi kuin ennen kriisin alkamista. On myös riski, että vaikutukset työmarkkinoihin jäävät osittain pitkäaikaisiksi.
– Kriisin aikana olemme mittavasti tukeneet yrityksiä ja pyrkineet säilyttämään työpaikkoja. Ilman näitä toimia näkymä työmarkkinoilla olisi todennäköisesti synkempi. Lisätoimet ovat kuitenkin välttämättömiä. Meidän tulee panostaa muun muassa osaamisen kehittämiseen, työministeri Tuula Haatainen (sd.) sanoo tiedotteessa.
Työ- ja elinkeinoministeriön tänään torstaina julkaisema työmarkkinaennuste ulottuu vuoteen 2022. Ennusteeseen heijastuu epävarmuus koronavirusepidemian ja talouden kehityksestä. Perusennusteen lisäksi on tehty vaihtoehtoinen ennuste, jossa riskit epidemian toisesta aallosta ja keskeisten vientimarkkinoiden hitaasta toipumisesta toteutuvat.
Työllisten määrä vähenee kymmenillä tuhansilla
Työmarkkinaennusteen mukaan työllisyysaste laskee vuoteen 2021 asti, jonka jälkeen se alkaa taas nousta. Vuonna 2022 työllisyysaste olisi perusennusteen mukaan 72,8 prosenttia, ja niin sanotun riskiskenaarion mukaan 72 prosenttia.
Työttömyysasteen ennustetaan nousevan vuonna 2021 7,6 prosenttiin ja laskevan tämän jälkeen 6,7 prosenttiin vuonna 2022. Riskiskenaariossa työttömyysaste asettuisi vuonna 2022 7,1 prosenttiin. Työttömyysasteen nousua heikentää se, että myös työvoiman tarjonta supistuu ja piilotyöttömyys kasvaa.
Työllisten määrä laskee perusennusteessa yhteensä noin 70[nbsp]000 hengellä kuluvan ja seuraavan vuoden aikana. Kriisiskenaariossa pudotus olisi lähes 100[nbsp]000 henkeä. Sen toteutuessa vielä vuonna 2020 työllisiä olisi noin 30[nbsp]000 vähemmän kuin ennen kriisiä.
Työvoiman tarjonnassa voimakas pudotus
Työvoiman tarjonta heikkenee ennusteen mukaan vuonna 2020 piilotyöttömyyden lisääntymisen ja väestön vähenemisen takia. Huhtikuussa työvoiman ulkopuolelle siirtyi paljon ihmisiä erityisesti nuoremmista ja vanhemmista ikäluokista. Lisäksi koronakriisin aikaiset rajoitustoimet ovat vähentäneet maahanmuuttoa, joka on viime vuosina nostanut työvoiman määrää.
Uusien avointen työpaikkojen määrä on laskenut lähes kolmanneksella viime vuodesta. Heikko työmarkkinatilanne on johtanut siihen, että osa irtisanotuista tai lomautetuista ei ole alkanut etsiä uutta työtä. Tämä lisää riskiä rakennetyöttömyyden kasvulle. Ennusteen mukaan työvoiman tarjonta alkaisi kasvaa vasta vuonna 2022.
Kriisin ensimmäinen aallonharja saavutettu
Työnvälitystilastossa työttömien työnhakijoiden määrä, johon lasketaan myös kokoaikaisesti lomautetut, kääntyy kesäkuussa laskuun. Huipussaan työttömien työnhakijoiden määrä oli huhti-toukokuussa, noin 430[nbsp]000 henkeä. Erityisesti lomautettujen määrä laskee voimakkaasti kesän aikana. Lokakuussa kokoaikaisesti lomautettuna ennakoidaan olevan enää hieman yli 41[nbsp]000 palkansaajaa.
Perusennusteessa työttömien työnhakijoiden määrä on tänä vuonna keskimäärin 332[nbsp]000, vuonna 2021 noin 288[nbsp]000 ja 269[nbsp]000 vuonna 2022. Vuonna 2019 työttömiä työnhakijoita oli 240[nbsp]000. Riskiskenaariossa työttömien työnhakijoiden määrä kääntyy syksyllä uudelleen kasvuun, ja vuonna 2020 heitä olisi keskimäärin 355[nbsp]000.