– On hyvä, että hallitus esittää nyt yhden kepin eli työttömyysturvan aktiivimallin 4,65 prosentin leikkurin poistamista. Tätä on todella odotettu, Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho toteaa tiedotteessaan.
Yrttiahon mukaan työvoimapolitiikan kokonaisuudessa on jäänyt kuitenkin vähälle huomille ”aktiivimallin leikkuriakin kovempi keppi”, eli työttömyysturvan karenssit. Hän toteaa, että ”työttömien kuritus jatkuu”.
– Karenssien käyttö on työvoimahallinnossa lisääntynyt hälyttävästi, sanoo Yrttiaho. Vuonna 2008 karensseja määrättiin reilu 33[nbsp]000 kpl, vuonna 2018 jopa yli 118[nbsp]000. Tänä vuonna määrä näyttää edelleen kasvavan. Elokuun loppuun mennessä karensseja oli määrätty yli 85[nbsp]000, Johannes Yrttiaho listaa.
Hän muistuttaa, että siinä missä aktiivimallin leikkuri on 4,65 prosenttia, on kokonaan korvauksetonta aikaa mahdollista määrätä aina 90 päivään saakka tai jopa toistaiseksi.
– Se on sadan prosentin leikkuri eikä se siis häviä mihinkään, vaan karensseja määrätään nyt ennätystahtiin, Yrttiaho toteaa.
Vasemmistoliiton edustaja arvostelee hallitusta.
– Tämä on siis sitä ”keppiä”, johon työministeri ja pääministerikin ovat eri yhteyksissä viitanneet, että keinovalikoimassa on ja pysyy, hän sanoo.
Johannes Yrttiaho on jättänyt työministeri Timo Harakalle (sd.) työttömyysturvan karensseja koskevan kirjallisen kysymyksen.
– Valitettavasti näyttää siltä, että kun aktiivimallikeppi laskee, karenssikeppi nousee ja heiluu yhä kiivaammin, Yrttiaho sanoo.
Hän kysyy, mitä hallitus aikoo tehdä karenssipäätösten määrän vähentämiseksi ja epäilee, että päätöksistä on tullut keino säästää työttömyysturvamenoissa.
– Hallitus ehkä pyristelee irti edeltäjiensä politiikasta, jossa keppi on korostunut, mutta ensi vuoden valtion talousarvioon sisältyvillä toimenpiteillä suunta ei näytä muuttuvan.
Valtavirraksi jäävässä työvoiman tarjonnan lisäämiseen pyrkivässä työllisyyspolitiikassa uskotaan Johannes Yrttiahon mukaan, että ”kepittämällä ihmiset työmarkkinoille ja pakottamalla heidät ottamaan vastaan työ kuin työ syntyisi uusia työpaikkoja”.
– Näinhän se ei mene, mutta työehdot kyllä joustavat alaspäin, Yrttiaho toteaa.