– Nykyisin trimmataan työtöntä työmarkkinoiden tarpeisiin, mutta ei mietitä, millä keinoilla työelämää voitaisiin trimmata sellaiseksi, että vaikeammin työllistyvätkin voisivat antaa työpanoksensa yhteiskunnan hyväksi, Tarja Filatov sanoi maanantaina Hämeenlinnassa.
Hänen mukaansa Suomessa on taipumusta siirtää rakennetyöttömyys työmarkkinoiden ulkopuoliseksi ongelmaksi, johon haetaan ratkaisukeinoja työvoimapolitiikan ja sosiaalipolitiikan avulla. Samaan aikaan tarvitaan markkinaehtoisen työn suvaitsevaisuuden kasvattamista.
– Ilman markkinaehtoisen työn muuttumista ei rakennetyöttömyyttä kyetä purkamaan, Filatov sanoo.
– Aktiivisen työvoimapolitiikan tavoitteena on passiivisen työttömyysturvan sijaan tarjota työttömille aktiivisia vaihtoehtoja, jotka johtavat lopulta avoimille työmarkkinoille työllistymiseen, hän jatkaa.
Filatovin mukaan tarpeellista hyvinvointia lisäävää työtä on loputon määrä markkinoiden tarjonnan ulkopuolella; pienimuotoista kotiapua, kaupassakäyntiä, lehtienharavointia, lumenluontia, lastenkaitsemista, näkövammaisten lukupalvelua.
– Työ on satunnaista eikä sille ole kaupallisia tarjoajia tai asiakkaiden maksukyky ei yllä markkinahintaiseen palveluun. Osa näistä markkinoiden ulkopuolisista tehtävistä hoituu naapuriavun kautta tai ikävä kyllä myös pimeillä työmarkkinoilla, Filatov sanoo.
– Lisäksi on työ, joka sinänsä kuuluu julkisen palveluvelvoitteen henkeen, mutta johon ei löydy työvoimaa tai sitä ei ole varaa teettää julkisin varoin. Tällaista työtä voi olla esimerkiksi vanhusten laitoshoivassa vanhusten ulkoiluttaminen, heille lukeminen ja seuran pitäminen. Osa ympäristötöistä tai kierrätystoiminnasta voi hyvin olla välityömarkkinoiden kontolla.
Kansanedustajan mukaan pula osaavasta työvoimasta pakottaa miettimään työn organisointia uudelleen. Hänen mukaansa pitäisi rakentaa tietoisesti avustavan työvoiman joukkoja, jotka voisivat olla osittain välityömarkkinaluonteisia.
– Työn uudelleen organisointi on tehtävä järjestelmällisesti ja työntekijäjärjestöjen kanssa neuvotellen. Asiaa vastustetaan herkästi, koska sen nähdään johtavan palkkadumppaukseen. Mutta eikö suurinta palkkadumppausta ole työttömyys ja nykyiset ilman palkkaa tehtävät työn muodot, Filatov kysyy.