Hopeasepänalan artesaaniksi valmistunut Hanna Harri kertoo Ylelle, että hänen työhistoriansa muodostuu kokonaan työkokeiluista. Oman alan töitä ei ole löytynyt. Kierre alkoi vuonna 2007, jolloin hän valmistui.
Harri halusi saada työkokemusta. Hän meni kirjastoon työkokeiluun kolmeksi kuukaudeksi.
– Tein kaikkeni osoittaakseni olevani hyvä työntekijä, ja työhöni oltiin niin tyytyväisiä, että harjoittelujaksoani jatkettiin kahdella kuukaudella, ”jos syksyllä olisi tarvetta palkata”. Viimeisellä viikolla minulle sanottiin, ettei minua palkattaisi ja seuraava harjoittelija aloittaisi seuraavalla viikolla, Harri kertoo Ylen haastattelussa.
Joissakin paikoissa työkokeilua on jatkettu, mutta yksikään paikka ei ole poikinut pidempiaikaisempaa työtä. Työkokeilujen jälkeen Harri kokeili palkkatukipaikkoja, jotka nekään eivät tuottaneet tulosta.
Lukuisat työkokeilut ovat jättäneet Hanna Harrille olon, että hän on hyväksikäytetty kuluerä, vaikka hän haluaisi olla pitkäaikainen ja tuottelias työyhteisön jäsen.
– ”Hei hei, olit kiva, mutta ei me tehdä sulla mitään. Seuraava aloittaa kohta.” Olen kantapään kautta oppinut, mitä tyhjät lupaukset tarkoittavat, Harri kertoo.
– Työkokeilukierre ei kuulosta hyvältä. Fokus on aina asiakas itse, ei työnantaja. Jos työkokeilupätkät eivät ole tuottaneet tulosta, siihen on puututtava, sanoo Uudenmaan TE-toimiston osaamisen kehittämispalvelujen palvelupäällikkö Jarmo Valtonen.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Tiina Korhonen sanoo puolestaan, että työkokeilulle laissa säädetty enimmäiskesto estää harjoittelukierteen syntymisen.
– Aika ajoin julkisuudessakin on ollut esillä huoli siitä, että työkokeilussa olevia käytettäisiin korvaamaan työsuhteessa olevia työntekijöitä. Asiaa koskevat selvitykset eivät kuitenkaan tue näitä väitteitä, Korhonen sanoo.