Konkurssin jälkeen työttömäksi jäänyt yrittäjä kertoo Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan keksineensä motivoivan tavan suhtautua hänelle tukia maksavien Kelan ja työttömyyskassan byrokratiaan, kuten niiden vaatimiin selvityksiin ja hakemuksiin.
– Miten motivointi sitten tapahtuu? Yksinkertaisesti lasken, montako tuntia minulla menee aikaa hakemuksien tekemiseen ja jaan hakemuksien perusteella saamani summan tekemälläni tuntimäärällä, hän kirjoittaa.
– Ymmärrän joka kerta, miten suurta tuntipalkkaa saan tekemälleni hakemusrumballe. Saan tästä paljon suurempaa ”palkkaa” kuin saisin mistään muusta työstä.
Entinen yrittäjä toteaa, ettei voi mitenkään ymmärtää meteliä, joka on noussut siitä, että työttömät pannaan tekemään kerran viikossa työhakemus tukien ansaitsemiseksi.
– Mikä ihmeen rasitus se oikein on? Valtava tuntipalkka 4–5 hakemuksen tekemiselle kuukaudessa!
Hän ei myöskään allekirjoita väitettä siitä, että työttömän hakemuksien tekemiseen käyttämä aika on poissa jostakin, kuten työstä.
– Niinkö? Hakemusten tekeminenhän on työttömien työtä. Kun työtä sitten jonain päivänä toivottavasti saa, hakemuksia ei enää tarvitse tehdä.